SIRKKUNEN (suutelee vielä kersan Ainin kättä). Ja paremmin
harjaantuakseni!
AINI (siv.). Hän edistyy merkillisesti! -- (Ääneen). Jo välttää, jo
välttää. -- -- Levähtäkää nyt -- jälestäpäin harjoittelemme mitä vielä
puuttuu. Kun teillä vain on hyvä tahto, niin -- -- -- olettehan te
vielä vallan nuori. Te voitte varsin hyvin parantaa kaikki
vajavaisuudet. Mutta hyvin tarkkaan teidän pitää kuunnella, mitä
vanhemmat, kokeneet ihmiset sanovat. -- Kuuletteko? Teidän pitää
saattaa opettajattarellenne kunniaa, että hän voipi olla teistä ylpeä
-- -- hyvin ylpeä.
SIRKKUNEN (siv.). Oi, niin suloinen tyttö! Onneni käkö kultarinta! --
Oi, hän on lumoova! Hän on minutkin lumonnut, ett'en pääse paikaltani:
Minä jään tänne, -- se on päätetty.
(Ulkoa kuuluu laukaus ja sen jälkeen suuri melu).
AINI (oli mennyt ikkunan luo, tulee lakaisin). Mitä se?
Viides kohtaus.
Entiset. Klaara (oikealta. Sitte) Jaakko.
KLAARA. Mikä melu täällä? -- Onko sota julistettu? -- Varmaankin herra
Sirkkusta vastaan.