1. _Kansoja_. Maan viljeliät ovat kaikki Puolalaisia, ainoasti
pohjoisessa sekotettuna Litauvilaisten ja Lublinin läänissä punasien
Venäläisien kanssa. Suuria Venäläisiä on vähän, _Saksalaisia_ ainoasti
porvarina suurimmissa kaupungeissa ja _Juutalaisia_ 6 sataa tuhatta,
jotka jo vanhoista ajoista alkain ovat saaneet porvari-oikeuden.
Yhteesen on väkeä 4 miljonaa 8 sataa tuhatta.
2. _Säätyjä. Aatelis-miehiä_ on ylen paljon, yhteesen 3 sataa
tuhatta niin, että 14 hengestä yks on aatelinen. Viimesinä aikona
ovat kuitenkin aatelimiehet vähennyt siten, että kaikki ne, jotka
eivat ole voinneet näyttää aateli-oikeuttansa ovat muutetut porvarin
säädyyn. _Papit_ olivat ennen hyvinkin rikkaita, ja lahjotetut monilla
etuoikeuksilla, joita nykysinä aikona ollaan vähän vähennetty.
_Porvarit ja talonpojat_ ovat vapaita ja saavat hallita maata; mutta
ovat vielä huonolla sivistyksen kannalla.
3. _Keinollisuus_. Keino- ja käsitöitä oli vanhassa Puolassa tuskin
ensinkään; mutta sittemmin kasvoi keino- ja käsityöt niin, että
kymmenen vuoden päästä voitiin viedä verkoja Venäjälle. Sodan aikana
1830 vaikeni kyllä keinollisuus, mutta nyt alkaa taas verka- ja
puumuli-kankaita enetä. Muuten ovat paperin teko, nahkojen pajuttaminen
paraita keino-töitä. Yleesen nousee keino-töiden vuotuinen arvo noin 40
miljonaan hopea ruplaan.
4. _Kauppaa_ käydään enimmäksen elolla, villa- ja puumuli-kankailla,
laiva-aineilla, jäniksen nahoilla ja sian harjaksilla. Muualta tuodaan
kulta-, hopea-, tina-, vaski- ja teräs-kaluja sekä viinoja. Näiden
muualta tuotujen tavaroiden hinta nousee melkein yhtä korkealle, kun
muualle vietyjenkin. Warshaussa, Puolan paraassa kauppa-kaupungissa, ja
Lublinissa pidetään suuria markkinoita. Kauppaa varten on Warshauhin
laitettu rahasto, mutta rahat ovat Venäjän ruplia. Puolan omituiset
rahat ovat hävitetyt. Hyviä teitä on tehtynä, ja rautatie kulkee
Warshausta nyt Itävallan alaiseen Krakaun kaupunkiin.
5. _Uskonto_. Ei mitäkään valta-uskontoa ole maassa; vaikka enin osa
asukkaita, eli likeillen 4 miljonaa tunnustavat Roomin katoliikin
uskontoa. Niillä on vksi arkki-piispa Warshaussa ja 5 piispaa muissa
kaupungeissa. Muiden uskontojen tunnustajoista on enin Juutalaisia,
noin ½ miljonaa. Greekan uskolaisia ¼ milj. ja Kalviinin ja Luteruksen
puhdistaman uskonnon tunnustajoita yhteesen, niinikään ¼ miljonaa.
6. _Tieteet ja taiteet_. Puolan kielellä oli 16 ja 17 sata-luvulla
loistava kirjallisuus, joka viime-aikona on joksenkin vähennyt siten,
että franskan kieli on otettu puhe- ja kirja-kieleksi korkeimpien
säätyjen parissa, ja latinan kieli on vanhuudesta ollut valta-kielenä.
Kansan sivistvs on jo vanhoista ajoista asti ollunna takapajulla.
Nyky-aikona on sitä toki koetettu vähän auttaa. Warshaussa oli ennen
kuulusa yli-opisto, mutta sekin hävitettiiin, kapinan kukistettua
vuonna 1831. Vuonna 1840 pantiin kaikki oppi-laitokset, joita, paitsi
joitakuita eri-säätyjä varten tehtyjä laitoksia, oli 11 lukioa ja 22
koulua, venäjän sivistys-ministeristön alle.
7. _Hallitus-muoto_. Puolan kuninkaallista valtaa perustaissa,
ruhtinoiden kokouksessa Wienin kaupungissa 1815, tehtiin siitä
perustus-laillinen eräs-valta, jonka kuningas oli Venäjän keisari.
Kuninkaalle annettiin täydellinen hallitus-voima; mutta lakia-laativa
voima jaettiin kuninkaan ja säätyjen välillä. Säätyjen edus-miehet,
jotka jaettiin kahteen kammariin, nimittäin: senaatiin ja maalaisten
kammariin, kokoontuivat joka toinen vuosi Warshauhin lakia laatimaan.
Ensimäisen kammarin eli senaatin jäseniä olivat kuninkaan pojat 18
vuoden ikään tultuansa, piispat, palatiinit ja kastellaanit, sekä
kuninkaan valitsemat elinaikuiset edus-miehet. Toisessa kammarissa
istui 77 aatelin ja 51 talonpoikien kuudeksi vuodeksi valittua
edus-miestä, joista kolmannes osa joka kolmas vuosi erotettiin arvan
heitolla. Mutta vuonna 1830 nostetun kapinan kukistettua, kadotti Puola
perustus-lakinsa, edus-miehensä ja sotavakensä. Vuonna 1832 Helmikuun
26 päivänä annettu asetus jättää kaiken vallan _hallitus-seuralle_,
joka hallitsee maata keisarin nimessä. Tämä seura muutettiin vuonna
1841 _senaatiksi_, jonka esimies,_"namestnik"_, ja kaikki muutkin
jäsenet ovat keisarin nimittämiä. Senaati jaetaan neljään osaan,
ensimäinen pitää huolta kirkon ja koulun asioista, toinen lain
asioista, kolmas talouden asioista ja neljäs tutkii valtakunnan tuloja
ja menöjä.
8. _Kaupunkia. Warshau_, Weiksel-virran varrella, hallituksen asunto,
hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, suuret markkinat, mainioita akatemioja
ja kouluja, linnoitettu, 160 t.a. — _Plock_. Weikselin varrella,
kohtuullinen kauppa, 10 t.a. — _Modlin_, Venäläisien _Novo Georgiewsk_,
luja linnoitus. — _Suwalki_, Augustovon läänin maaherran asunto, 5 t.a.
— _Lublin_, elo- ja viina-kauppa, isot markkinat, 14 t.a. — _Zamosc_,
paras linnoitus, kaupunki on Zamoiski-nimisen ruhtina suvun oma, 5 t.a.
— _Radom_, jonkunlainen tehdas- ja kauppa-paikka, 7 t.a. — _Kalish_,
Prosna-virran varrella, villa-tehtaita, 12 t. asujanta.
Venäläisen voittomaita.
Aasian maa-osassa Kaukason vuorimaa aina Araratin vuoren tienolle
saakka, ja koko Sipirian lakeus aina Beringin salmelle asti, itään
päin, ja Altai vuoriin ja Amur virtaan asti, etelään päin, ja vielä
Amerikan maaosasta koko luoteinen niemi ja muutamia saaria. Yleesensä
noin 294,000 neliöpenikulmaa ja vähän yhdeksättä miljonaa asujamia.