KASAKAN KEHTOLAULU.

Uinu, lapsi, suloon ehtoon,

tuuti, tuulan tuu!

Hiljaa pienokaisen kehtoon

katsoo kirkas kuu.

Tarumaita käyn mä kulkein,

laulun laulaa suu...

Unta uinu, silmät sulkein,

tuuti, tuulan tuu!

Halki vuorten Terek huima

syöksyy uomassaan:

Hiipii luo tshetsheeni tuima,

hioo puukkoaan.

Mut on taattos urho oiva,

välttyy surman suu...

Tyynnä laps on unelmoiva, --

tuuti, tuulan tuu!

Jätät kerran äitis vaisun,

kuljet taistotein;

hyppäät selkään ratsun raisun

piikein, kiväärein.

Satulas, min kirjon sulle,

silkkiin kutoutuu...

Uinu, lapsi, rakkain mulle,

tuuti tuulan tuu!

Pystypäin käyt urhon innoin

riviin kasakkain;

hyvästelen kaihorinnoin, --

käsin viittaat vain!

Silloin itken murhein karmain

pieluksessa suu...

Uinu, enkelini armain,

tuuti, tuulan tuu!

Jäytämään ne rintaa jäivät

poltteet kyynelveen;

rukoilen ma yöt ja päivät,

taikoja ma teen;

mietin, kuinka kärsit mailla,

miss' on olo muu...

Uinu, -- viel' oot huolta vailla, --

tuuti, tuulan tuu!

Pyhän kuvan äitis vielä

matkaan sulle suo;

missä kuljet maailman tiellä,

seuraas jääköön tuo.

Äitis lahjaan vaaran eessä

sielus turvautuu...

Uinu, lapsi, mieli seessä,

tuuti, tuulan tuu!

Sata runoa: Valikoituja maailmankirjallisuudesta · 第 73 / 126 题