Hyi, — — kun häpeä ei kieles'
häijy, herjauksiesi,
juorun kieltä julkeata, — —
tässä tuotua esille...!
Mikä syytös Saarellemme?
Ettei Saarellamme tällä,
Saaren suuressa suvussa
yhtäkänä, ainuttana,
jok' ois' puhtaana pysynyt
miehisihin mieltymättä...?
Moist' en usko muistakana
siskoistani, piioistani,
lapsikumppanuksistani,
itsestäni kyllä tiedän,
etten suostu sulhasihin,
kotoisiin, en vierahisin,
joilla suu on noin likainen, — —
Pikaisemman mielen tulkki.
(Sovinnollisemmin.)
Valhetta sä laskettelit,
pilaa vain pahannäköistä...?
ÄITI (unessa):
Minkä puollat piikojasi
kasvinkumppanuksiasi,
sen sä puollat poikoani,
kosijata Kaukolaista...!