Kauniit kaupungit kangastaa,
mainingit keinuvat kirkkaalla säällään,
luodot ne leijuu kuin yllä veen,
pilvet ne vaeltavat varjoineen,
ja tornit seisovat päällään.
Saaret ne soutaa kuin laivueet,
mastoina haapaiset metsät häilyy,
siinnossa kimmeltää kaukainen maa,
aavelaivana laskettaa
taivahan taa, joka päilyy.
Nousee kuin Yoldian alkumeri,
korkeimmat huiput ne luotoina hohtaa,
näön Atlantican muinaisen
nousevan, laskevan merehen,
kangastus katseeni kohtaa.
Suursaaren Kiiskinkylässä, elok. 1920.