1. Ahdistuksen ja viattomuutta uhkaavan vaaran tunne. Alituinen
pakeneminen. Jännityksen luominen erikoisena päämääränä
kauhuromantikoilla. Rikos, ja rikoksentekijät viattomuuden
ahdistajina. Osien vaihtuessa pääainekset rikos- ja
salapoliisiromaaniin valmiina. Godwinin Caleb Williams ja sen
merkitys salapoliisiromaanin kehitykselle. Charles Brockden Brown
ja hänen tuotantonsa. Poen osuus salapoliisikertomukseen:
Kultainen kovakuoriainen ja Rue Morguen murhat. Conan Doyle Poen
jäljittelijä.
2. Merenkulkijakansalle tyypillisiä aineksia. Defoe ja Swift sekä
heidän meriromantiikkansa. Smollett merielämän kuvaajana.
Coleridgen Vanha merimies eksoottisten merikärsimysten avain.
Wordsworth, Scott ja Byron meriseikkailujen kuvaajina. Poen
Arthur Gordon Pymin kertomus ja Kultainen kovakuoriainen.
Stevensonin Aarresaari. Meriromantiikan kestävä suosio.
3. Romanttinen muotokuva Walpolella, Radcliffellä ja Lewisillä.
Melmothin muotokuva. Poen Soikea muotokuva. Rossettin Käsi ja
sielu, Saint Agnes of Intercession ja Muotokuva. Lytton-Bulwerin
pahuuden voimalla ladattu miniatyyri. Oscar Wilden Dorian Grayn
muotokuva.
4. Nuoren sankarin rakkaus yksinäisyyteen: melankolia, lemmen kaipuu
ja tunnestautuminen luontoon. Byronilaisen sankarin yksinäisyys
siveellistä laatua, eristäytymistä hyvän ja pahan ulkopuolelle.
Mielisairaus romantikkojen aiheena: Walpole, Radcliffe ja Lewis.
Maturinin Melmoth. Shelleyn Julian ja Maddalo. Scottin hiljaisesti
mielisairaat henkilöt.
5. Musta taito kauhuromantiikassa. Sen merkitys mysterion luojana.
Manfred ja Frankenstein. Jung-Stillingin teoria ihmisolemuksen
kolmesta eri tekijästä. Poen Mesmeristinen ilmestys ja Mr.
Waldemarin tapaus. Vampyyri-aihe: Byron. Aiheet unissakävijöistä,
hypnotismista ja sielunvaelluksesta. Poen Louhikkovuorien tarina.
6. Mary Shelleyn Frankenstein ja sen yhteiskunnallinen sisällys.
Godwinin Tutkimus yhteiskunnallisesta oikeudesta. Romantiikan
aateköyhyys Ranskan vallankumoukseen saakka. Vallankumousaatteiden
vaikutus Englannin romantikkojen keskinäiseen ryhmittymiseen ja
näiden ryhmien suhteet toisiinsa. Lyhyitä luonnekuvia Englannin
romantiikan pääkirjailijoista.
7. Eksotismi eli rakkaus kaukaisiin maihin, mieltymys keskiaikaan,
välimatkan kaukaisuus — romanttisuuden ehto. Roomalaiskatolinen
uskonto ja inkvisitsioni. Byronin itämaalaisuus. Landorin ja
Shelleyn helleenisyys. Eksotismi yleensä vapautumista tutun
piirin asettamista rajoista.
8. Otranton linnan tyyli. Reeven ja Radcliffen kertomistapa. Lewisin
kertomistapa uudenaikainen. Godwin ja Maturin kertojina ja
kuvaajina. Gebir ja uudistunut fantastinen eepos. Romanttinen
draama ja melodraama. Ballaadi ja sen merkitys romanttisen suunnan
edistäjänä. Romantiikan merkitys siirtymisaskeleena uuteen
vuosisataan.