[914] Jalanjäljestä taikuudessa ks. esim. Hartland II, s. 78 ja
seur.; Sartori, s. 41 ja seur.
[915] Vidbom 135, 136 Mikkelin pit. Kalamies voi neutralisoida tämän
taian laskemalla virtsaansa askelilleen.
[916] Meriläinen II 957 Uhtue; 1429 Kautokeino.
[917] idem II 768 Jyskyjärvi.
[918] Vaissi 235 Keuruu.
[919] Meriläinen 1216.
[920] idem 1884 Kautokeino.
[921] Puustinen 232 Kiihtelysvaara. Neuloja pidetään ensiksi 3x9 yötä
hautuumaalla ja 3x9 yötä kolmen tien risteyksessä.
[922] Meriläinen 1888 Pulkkila; 1891 Alakiiminki. -- Esim.: Jäljille
jätetään kytemään kolme kasvavan puun pakkulan (käävän) palaa.
Tahi: Askelien jäljistä otettua maata poltetaan ruumiin lantaan
sekoitettuna kitkan tulessa, tuhat pannaan päästäjäisen suuhun ja
haudataan maahan kolmanteen multakerrokseen.
[923] Esim.: Jälkiä lyödään kolmasti kolmen ruumiin hiuksista
tehdyllä palmikolla (idem 1888 Pulkkila; niitä pannaan kesakko-oravan
nahkaan, kääritään se punaisella langalla kiinni ja viedään
kirkkomaalle hyvin vanhan ruumiin hautaan (idem 514 Luvasjärvi,
Ven. Karj.); sammakon suuhun, se vaskisella nuppineulalla kiinni,
sammakko kirkkomaalle viimeksi haudatun ruumiin hautaan (idem 1652
Ylikainuu); putken sisään pantuna ja lujasti tukittuna leppäarkkuun,
arkku haudataan kirkkomaahan kuten ruumis (idem II 915 Venehjärvi,
Ven. Karj.); rikkoja tahi maata varastuspaikalta ruumisarkun kanteen
kaivetun reiän läpi kirstuun, reikään pihlajainen naula, jota
seuraavana yönä käydään kiinnittämässä (SKVR IX 4, 1640 Rautalampi);
lastuja sen huoneen kynnyksestä, mihin varas on murtautunut,
ruumiskirstuun ruumiin alle (Hertzberg, s. 53); varkaan koskettelemaa
tavaraa sidottava, yhteen kolmen ruumisarkunpalasen kanssa, tämä
pyhäaamuna, eineettä, kiinnitettävä hauinpojan etuevien jälkipuolelle
punaisella langalla kiinni (SKVR IX 4, 1644 Kivijärvi).
[924] Askelien jäljet poltetaan muurahaiskeon päällä ja tuhat viedään
koskeen (Meriläinen 1463 Kainulaisjärvi, Ruotsi); varkaan jälkiä
leppätapilla suljetun koiran sääriluun sisään, luu sidotaan kolmella
itsekseen kuolleen hevosen jouhella muurahaiskeon päälle, sen
pohjoispuolelle, elävän puun oksaan (idem 1880 Kautokeino).
[925] Varastuspaikasta -- arkusta tahi aitan seinästä otetut lastut
poltetaan kirkonkellon ikeissä (SKVR IX 3, 1610 Iitti); lastut
kolmena kimppuna sunnuntai-aamuna ennen huomenkellon soittoa kellojen
tappeihin, toiset kolme kimppua kiinnitettävä vaajalla kirkon
nurkan alle kivijalkaan (ibid. IX 3, 1608 Sääksmäki), puuta tahi
maata varkaan jäljistä tahi askelista kirkonkellon ikeeseen; kelloa
heilautetaan (3 kertaa), loitsitaan: "Isot miehed eillä, pienet
perässä varasta ajamaan" (Meriläinen 1653 Ylikainuu).
[926] Jäljistä otettua maata sammakon suuhun, suu sidotaan punaisella
langalla kiinni, sammakko viedään semmoiseen virtaan, jossa viriä
pitää kortteita aina liikkeellä (idem 391); jäljistä otettua maata
tahi puuta poltetaan kosken kivellä kitkan valkeasta tehdyllä
tulella (idem 1883 Kautokeino); jälkeä kolmen linnun kynään ne
leppätapilla kiinni; kuumennetaan alakivellä kesuen kannosta tehdyllä
tulella, kynät vanhan avaimen putkeen, joka suljetaan leppätapilla,
se sidotaan pihlajakeppiin, joka pistetään virtaan (idem 1420
Gellivaara).
[927] idem 1910 Alakiiminki; 1727 Niskajoki.
[928] Loitsien: "Niin kauan sinun (varas) pitää kituman, kuin tämä
puu kitisee" (SKVR IX 3, 1612 Sääksmäki).
[929] Hertzberg, s. 53.
[930] Meriläinen 1888 Pulkkila; 1420 Gellivaara; 1463 Kainulaisjärvi,
Ruotsi; 1891 Alakiiminki.
[931] Puustinen 232 Kiihtelysvaara.
[932] Meriläinen.
[933] idem 1463 Kainulaisjärvi.
[934] idem 1652, 1653 Ylikainuu, 514, 1891.
[935] idem 1653: Kirkonkelloa heilautettaessa manataan: "Isot miehet
eillä, pienet perässä varasta ajamaan." Näin lähtevät manalaiset
varkaan kimppuun. SKVR IX 3, 1608 Sääksmäki: Varastuspaikasta
otettuja tikkuja kellon kantaan kiinnitettäessä loitsitaan: "Tuhannet
perkeleet hierokoot sitä ihmistä samalla tavalla kuin nämä kellot
hierovat noita kimppuja." SKYR IX 3, 1610 Iitti. Tikkuja ikeissä
poltettaessa: "Yhtä monta sataa ja tuhatta sielua ja paholaista kuin
tuossa hautuumaassa on vainaata vaivatkoon sinua kunnes tuot tavагап
takaisin."
[936] Meriläinen 1880 Kautokeino.
[937] idem 1891 Alakiiminki.
[938] idem 1727 Niskajoki.
[939] idem II 915 Venehjärvi, Ven. Karj.
[940] idem 1910 Alakiiminki.
[941] idem 1653 Yläkainuu.
[942] Krohn 9153 a) Pielisjärri.
[943] SKVR IX 4, 1336 Viitasaari.
[944] Sohlman 45 Vehkalahti.
[945] Kahila b 4) 49 Kankaanpää.
[946] SKVR IX 3, 586 Tammela.
[947] Krohn 9429 a) Ven. Karj.
[948] Meriläinen II 776 Jyskyjärvi, Ven. Karj.
[949] SKVR IX 4, 1258 Pihtipudas.
[950] Heikkilä 25 Ikaalinen.
[951] Krohn 10618 b) Karjala.
[952] Kullaa 371 Hämeenkyrö.
[953] Meriläinen II 765, 766 Jyskyjärvi, Ven. Karj.; II, 816
Luujärvi, Ven. Karj.
[954] Meriläinen 1741 Niskajoki.
[955] Luce, s. 99.
[956] Wiedemann, Aus dem inn. und äuss. Leben, s. 477.
[957] Nalimov, Zur Frage naoh etc., s. 28.
[958] Vasiljev V. M., Черемисы-язычники, s. 6-9.
[959] Šahmatov, s. 140.
[960] Sama parannusmenetelmä on tunnettu esim. Schlesiassa ja
Brandenburgissa (Seeligmann I, s. 327) sekä Venäjällä (Popov, s. 222).
[961] Popov, s. 33.
[962] Nalimov SUS 4.
[963] Hertzberg, s. 55.