"Se on oikein, George. Lopettakaamme luento tähän. Meidän
keskustelumme, minä huomaan, on venynyt pitemmäksi kuin odotinkaan
ja lopettaaksemme aineemme tarvitsemme me vielä lyhyen luennon
iltapäivällä. -- Ja nyt lopettaessamme täksi aamuksi, aijon minä omasta
puolestanikin tarjota jotain. Toissa päivänä olin museossa penkomassa
suuren vallankumouksen kirjallisuutta löytääkseni jotain, joka pystyisi
valaisemaan ainettamme. Tällöin löysin minä erään pienen lentolehden
tältä aikakaudelta, kellastuneen ja melkein mahdottoman lukea, jonka
tutkittuani huomasin olevan hauskan pilkkakirjoituksen eli satiirisen
palasen voittojärjestelmästä. Minulle juolahti mieleen, että luentomme
voisi valmistaa meitä käsittämään sitä ja kopioin sen senvuoksi. Sen
nimenä on 'vertaus vesisäiliöstä' ja kuuluu se seuraavasti:
"Oli kerran muuan erittäin kuiva maa, jonka asukkaat olivat, kipeästi
veden puutteessa. Ja he eivät tehneet muuta kuin etsivät vettä aamusta
iltaan ja useita hukkui, kun he eivät sitä voineet löytää.
"Oli kumminkin muutamia miehiä maassa, jotka olivat voimakkaampia
ja ahkerampia kuin muut ja nämä olivat koonneet vesivarastoja
sinne, missä toiset eivät voineet sitä löytää ja näille miehille
annettiin kapitalistien nimi. Ja niinpä seurasi, että maan asukkaat
tulivat kapitalistien luo ja pyysivät näiltä saada juodakseen heidän
kokoamaansa vettä, sillä heidän tarpeensa oli suuri. Mutta kapitalistit
vastasivat heille ja sanoivat:
"'Menkää tiehenne, te hullut! Miksi antaisimme teille vettä, jota
olemme koonneet, sillä silloin me joutuisimme samaan tilaan kuin tekin
ja hukkuisimme teidän kanssanne? Mutta odottakaahan, mitä voimme
hyväksenne tehdä. Ryhtykää palvelijoiksemme ja te saatte vettä.'
"Ja kansa vastasi: 'Kunhan vaan annatte meille vettä, niin me tulemme
palvelijoiksenne, me ja lapsemme.' Ja niin tapahtuikin.
"Kapitalistit olivat ajattelevaisia ja järkeviä miehiä. He määräsivät
kansan, joka oli heidän palvelijoinaan, joukkoihin kapteenien ja
vartijain johdolla ja osan panivat he kaivoille ammentamaan vettä ja
lopun etsimään uusia kaivoja. Ja kaikki vesi tuotiin yhteen paikkaan,
jonne kapitalistit rakensivat suuren säiliön sitä varten ja tämä säiliö
kutsuttiin markkinoiksi, sillä sieltä tuli kansa ja kapitalistien
palvelijatkin vettä hakemaan. Kapitalistit sanoivat kansalle:
"'Jokaisesta vesisaavista, jonka te tuotte meille kaataaksemme sen
ammeeseemme, annamme me teille pennin, mutta jokaisesta vesisaavista,
jonka me siitä otamme antaaksemme teidän, vaimojenne ja lastenne
juoda, on teidän annettava meille kaksi penniä ja ero olkoon meidän
voittonamme, koska ellemme tätä voittoa saisi, me emme ryhtyisi tätä
hyväksenne tekemään ja te kaikki hukkuisitte.'
"Tämä oli oikein kansan mielestä, sillä he olivat ymmärrykseltään
tylsiä ja he kantoivat vettä ammeeseen useita päiviä ja jokaisesta
vesisaavista, jonka he toivat, kapitalistit antoivat heille aina
pennin; mutta jokaisesta saavista, jonka kapitalistit ottivat säiliöstä
antaakseen sen kansalle, katso! kansa luovutti kapitalisteille kaksi
penniä.
"Ja jonkun ajan kuluttua vesisäiliö, joka oli markkinat, täyttyi
yleensä, kun jokaisesta saavista, jonka kansa siihen kaatoi, se voi
ostaa ainoastaan puolen saavia: Sen vuoksi ylijäämä, joka jokaisesta
saavista jäi, saattoi säiliön tulvilleen, sillä kansaa oli paljon,
mutta kapitalisteja vaan vähän, eivätkä he voineet juoda enemmän kuin
muutkaan. Siitä syystä tuli vesisäiliö lopulta täyteen.
"Ja kun kapitalistit näkivät, että vesi juoksi yli, sanoivat he kansalle:
"'Ettekö te näe, että vesisäiliö, joka on markkinat, valuu ylitse?
Levätkää sen vuoksi ja olkaa kärsivällisiä, sillä teidän ei tarvitse
tuoda meille enempää vettä, ennenkuin vesisäiliö on tyhjänä.'
"Mutta kun kansa ei enää saanut kapitalisteilta pennejä tuomastaan
vedestä, eivät he voineet ostaa vettä kapitalisteilta, kun heillä ei
ollut mitään millä ostaa. Ja kun kapitalistit näkivät, ettei heille
enää ollut voittoa, kun ei kukaan ostanut heiltä vettä, huolestuivat
he. He lähettivät miehiä kaikille teille ja aroille huutamaan: 'Jos ken
on janoissaan, tulkoon hän vesisäiliöllemme ja ostakoon meiltä vettä,
sillä säiliömme vuotaa yli.' Keskenään he sanoivat: 'Katso, ajat ovat
huonot; meidän täytyy ilmoittaa.'
"Mutta kansa vastasi sanoen: 'Miten voimme me ostaa, ellette meitä
pestaa, sillä miten muuten me voimme saada, jolla ostaisimme? Pestaa
meidät sen vuoksi kuten ennenkin ja me ostamme kernaasti vettä, sillä
kärsimme janoa eikä teidän tarvitse ilmoitella.' Mutta kapitalistit
sanoivat kansalle: 'Pitäisikö meidän palkata teidät kantamaan vettä,
kun vesisäiliö, joka markkinat on, jo vuotaa ylitse? Ostakaa sen vuoksi
ensin vesi ja kun säiliö tyhjä on ostamisenne kautta, me palkkaamme
teidät uudelleen.' Ja niinpä kun kapitalistit eivät heitä enempää
palkanneet vettä tuomaan, ei kansa voinut ostaa vettä, jonka he ennen
tuoneet olivat ja kun taas kansa ei voinut ostaa vettä, jonka he ennen
tuoneet olivat, eivät kapitalistit enää heitä palkanneet uutta vettä
tuomaan. Ja silloin sanottiin maailmalla: 'Nyt on kireä aika.'
"Ja kansan jano oli suuri, sillä nyt ei ollut, kuten oli ollut heidän
isiensä aikana, jolloin maa oli heille avoinna jokaisen etsiä itselleen
vettä, sillä nyt olivat kapitalistit ottaneet itselleen kaikki kaivot
ja kaikki lähteet ja vesimyllyt ja laivat ja vesisaavit, niin ettei
kukaan voisi saada vettä paitsi vesisäiliöstä joka markkinoina oli. Ja
kansa nurisi kapitalisteja vastaan ja sanoi: 'Katso vesisäiliö juoksee
yli ja me kuolemme janoon. Antakaa sen vuoksi meille vettä, ettemme
hukkuisi.'
"Mutta kapitalistit vastasivat: 'Ei niin. Vesi on meidän. Te ette sitä
saa juoda, ellette osta sitä meiltä penneillä.' Ja he vahvistivat sen
kirouksella, sanoen tapansa mukaan: 'Liike on liikettä.'
"Mutta kapitalistit tulivat levottomiksi, kun kansa ei enää ostanut
vettä, joten heillä ei enää ollut voittoja ja siksi he puhuivat
toisilleen sanoen: 'Näyttää siltä kuin voittomme olisivat lopettaneet
uudet voittomme ja ettemme voittojen vuoksi, joita tehneet olemme,
voi tehdä uusia voittoja. Mistä se johtuu, että voittomme ovat meille
hyödyttömiksi tulleet ja että ne meidät köyhiksi tekevät? Lähettäkäämme
siis tietäjiä kutsumaan, että he meille mahtavat selittää tämän asian',
ja he lähettivät tietäjiä kutsumaan.
"Mutta tietäjät olivat oppineita mustissa konsteissa ja yhtyivät
kapitalisteihin heidän vetensä vuoksi, että he sitä saada voisivat
ja siitä elää, he ja heidän lapsensa. Ja he puhuivat kansalle
kapitalistien puolesta ja olivat heidän lähettiläinään kansalle, sillä
he ymmärsivät, etteivät kapitalistit olleet nopea-ajatuksisia ja
valmiita puhumaan.
"Ja kapitalistit vaativat, että he selittäisivät tämän asian heille,
mistä se johtui, ettei kansa ostanut heiltä enempää vettä, vaikka
vesisäiliö tulvillaan oli. Ja toiset tietäjistä vastasivat ja
sanoivat: 'Sen syynä on ylituotanto' ja toiset sanoivat, 'se on
liikarunsaudesta;' mutta molempien sanojen merkitys on sama. Ja
toiset sanoivat: 'Ei, katso, tämä asia johtuu auringonpilkuista.'
Ja vielä toiset vastasivat sanoen: 'Ei se ole ylirunsaudesta eikä
auringonpilkuista, kun tämä paha on kärsittäväksemme tullut, vaan
luottamuksen puutteesta.'
"Ja sillä välin kuin tietäjät kiistelivät keskenään, tapansa mukaan
lepäsivät voitonnauttijat ja nukkuivat ja kun he heräsivät, sanoivat
he tietäjille: 'Jo on kylliksi. Te olette puhuneet meille hyvin. Nyt
menkää ja puhukaa yhtä hyvin tälle kansalle, niin että he rauhassa
pysyvät ja antavat meille meidän rauhamme.'
"Mutta tietäjät, joita myös noidiksi jotkut kutsuivat, pelkäsivät mennä
kansan eteen, etteivät kivitetyiksi tulisi, sillä kansa ei heitä
rakastanut. Ja he sanoivat kapitalisteille:
"'Mestarit, meidän ammattimme salaisuus on siinä, että jos kansa on
kylläinen eikä janoa, vaan on rauhallinen, silloin havaitsevat he
puheemme järkevyyden kuten tekin. Mutta jos he ovat janoissaan ja
nälissään, eivät he siinä lohdutusta löydä, vaan pilkkaavat, sillä
näyttää siltä kuin viisautemme olisi kansasta tyhjyyttä, elleivät he
ole ravittuja.' Mutta kapitalistit sanoivat: 'Menkää te vaan. Ettekö te
ole oikeita miehiä olemaan lähettiläinämme?'
"Ja tietäjät menivät kansan luoksi ja selittivät sille ylituotannon
salaisuutta ja miten se johtui, että heidän tuli nääntyä janoon sen
vuoksi että oli liiaksi vettä olemassa ja miten sitä ei voinut olla
kylliksi, koska sitä liiaksi oli. Ja samoin puhuivat he kansalle
auringonpilkuista ja myöskin miten nämät kärsimykset olivat heidän
päällensä tulleet luottamuksen puutteen tähden. Ja kaikki oli niin,
kuten tietäjät sanoneet olivat, sillä kansasta näytti heidän puheensa
tyhjyydeltä. Ja kansa pilkkasi heitä sanoen: 'Menkää ylös, paljaspäät!
Tahdotteko pilkata meitä? Synnyttääkö runsaus puutetta? Eikö paljosta
mitään tule?' Ja he kantoivat kiviä kivittääkseen heidät.
"Ja kun kapitalistit näkivät, että kansa vielä napisi eikä tahtonut
kuunnella tietäjiä ja kun he myöskin pelkäsivät, että kansa voisi tulla
vesisäiliölle ja ottaa vettä väkivoimin, toivat he heille muutamia
pyhiä miehiä (mutta nämät olivat vääriä profeettoja), jotka puhuivat
kansalle, että sen tulee rauhassa pysyä eikä vaivata kapitalisteja sen
vuoksi että he janoissaan olivat. Ja nämät pyhät miehet, jotka olivat
vääriä profeettoja todistivat kansalle, että nämät kärsimyksensä oli
heidän päällensä lähettänyt Jumala heidän sielujensa autuuden tähden ja
että jos kestävät sitä kärsivällisesti eivätkä vettä himoitse eivätkä
kapitalisteja häiritse, tulisi heille käymään, että kun he kuolleet
ovat, he tulevat maahan, jossa ei ole kapitalisteja, mutta runsaasti
vettä. Kuitenkin löytyi myös muutamia oikeitakin Jumalan profeettoja
ja nämät armahtivat kansaa eivätkä ennustaneet kapitalistien puolesta,
vaan pikemmin puhuivat aina heitä vastaan.
"Kun nyt kapitalistit näkivät, että kansa yhä napisi eikä tahtonut
rauhallisena pysyä tietäjien eikä väärien profeettain sanoista
huolimatta, menivät he itse heidän keskuuteensa ja kastelivat sormensa
vedessä, joka säiliöstä yli juoksi ja pirskottivat vesitippoja
sormistansa kansan joukkoon, joka säiliön ympärillä tunkeili ja näiden
vesitippojen nimenä oli armeliaisuus ja olivat ne tavattoman katkeria.
"Ja kun kapitalistit yhä näkivät, etteivät tietäjien sanat eikä pyhien
miesten, jotka vääriä profeettoja olivat, eivätkä vesitipat, joita
armeliaisuudeksi kutsuttiin, rauhoittaneet kansaa, vaan pikemmin sitä
kiihottivat ja kokosivat vesisäiliöiden luo ikään kuin he aikoisivat
vettä väkivallalla ottaa, pitivät he yhteisen neuvottelun ja lähettivät
miehiään salaisesti kansan keskuuteen. Ja nämät miehet etsivät
mahtavimmat kansan joukosta ja kaikki, joilla oli sotataitoa ja ottivat
heidät syrjään ja puhuivat voimakkaasti heille sanoen:
"'Katso, miksi ette te yhdistä osaanne kapitalistien kanssa? Jos te
rupeatte heidän miehiksensä ja palvelette heitä kansaa vastaan,
ettei se vesisäiliöön pääse murtautumaan, silloin on teillä oleva
yltäkylläisesti vettä, niin ettette te janoon näänny, te ja teidän
lapsenne.'
"Ja mahtavat miehet ja ne, jotka sodassa taitavia olivat, kuuntelivat
tätä puhetta ja antoivat käännyttää itsensä, sillä jano heitä vaivasi
kovin ja he menivät kapitalistien luo ja tulivat heidän miehikseen ja
keihäät ja miekat annettiin heille käsiin ja he tulivat kapitalistien
puolustajiksi ja he hosuivat kansaa, kun se tunkeili vesisäiliön luo.
"Ja pitkän ajan kuluttua oli vesi säiliössä alentunut, sillä
kapitalistit tekivät suihkulähteitä ja kalalammikoita sen vedestä ja
kylpivät siinä, he ja heidän vaimonsa ja lapsensa ja tuhlasivat vettä
omaksi huvituksekseen.
"Ja kun kapitalistit näkivät, että vesisäiliö oli tyhjä, sanoivat he:
'huono aika on loppunut', ja he lähettivät kansaa pestaamaan, että
nämät toisivat vettä sen uudelleen täyttääkseen. Ja vedestä, jonka
kansa toi säiliöön, saivat he joka saavista pennin, mutta vedestä,
jonka kapitalistit ottivat säiliöstä kansalle antaakseen he saivat
kaksi penniä, että he voisivat saada itselleen voiton. Ja jonkun ajan
kuluttua säiliö taasen oli tulvillaan kuten ennenkin.
"Ja kun kansa useita kertoja oli täyttänyt säiliön, kunnes se oli
tulvillaan ja nähnyt janoa, kunnes kapitalistit olivat siinä olevan
veden tuhlanneet, sattui, että maassa nousi muutamia miehiä, joita
kutsuttiin agitaattoreiksi, sillä he kiihoittivat kansaa nousemaan
vastustamaan. Ja he puhuivat kansalle kehottaen sitä yhtymään ja
silloin heidän ei tarvitsisi enää kapitalisteja palvella eikä
enää veden puutteessa kärsiä. Ja kapitalistien silmissä olivat
nämät agitaattorit tuhoisia henkilöitä ja he olisivat varmasti
ristiinnaulinneet heidät, mutta eivät uskaltaneet kansan pelvon tähden.
"Ja näiden agitaattorien sanat, mitä he puhuivat kansalle, olivat tähän
malliin:
"'Hullut ihmiset, miten kauan te annatte itseänne valheella pettää
ja uskotte omaksi vahingoksenne sitä, jota ei olemassa ole? Sillä
katsokaa, kaikki nämät asiat, joita teille ovat sanoneet kapitalistit
ja heidän tietäjänsä, ovat viekkaasti keksittyjä valeita. Ja samoin
pyhät miehet, jotka sanovat, että se on Jumalan tahto, että teidän
aina köyhiä ja kurjia ja janoovaisia olla pitäisi, katsokaa! he
pilkkaavat Jumalaa ja ovat valehtelijoita, joita Jumala tulee ankarasti
tuomitsemaan, vaikkakin hän kaikille muille anteeksi antaa. Mistä se
johtuu, ettette te säiliön vettä käyttää saa? Eikö se ole sen vuoksi,
ettei teillä ole rahaa? Ja miksi ei teillä rahaa ole? Eikö se johdu
siitä, että te saatte yhden pennin jokaisesta saavista, jonka te tuotte
säiliöön mutta saatte maksaa kaksi penniä jokaisesta saavista, jonka
te siitä otatte, niin että kapitalistit voittonsa saisivat? Ettekö te
näe, miten tämän vuoksi säiliön täytyy tulla tulvilleen, täyteen teidän
puutteenne tähden ja teidän janonne vuoksi? Ettekö te näe, että mitä
ahkerammin te teette työtä ja mitä ahkerammin te etsitte ja kokootte
vettä, sitä pahempaa eikä parempaa on se teille voittojärjestelmän
vuoksi ja niin on se aina oleva?'
"Tähän tapaan puhuivat agitaattorit useita aikoja kansalle eikä kukaan
heistä välittänyt, mutta jonkun ajan kuluttua kuitenkin kansa heitä
viimein kuuli. Ja he vastasivat ja sanoivat agitaattoreille:
"'Teillä on oikein. Kapitalistien ja heidän voittonsa vuoksi me
puutteessa olemme, sillä me käsitämme, että heidän ja heidän voittonsa
vuoksi emme me voi mitenkään saada työmme hedelmää, niin että työmme
on turhaa ja mitä enemmän me teemme työtä säiliön täyttämiseksi, sitä
pikemmin se tulee tulvilleen emmekä me voi mitään saada, koska vettä
liiaksi on, tietäjäin sanojen mukaan. Mutta, katso, kapitalistit ovat
ankaria miehiä ja heidän armeliaisuutensa on julmaa. Sanokaa meille,
jos te tiedätte, keinon, minkä avulla me voimme vapautua heidän
kahleistaan. Mutta ellette te tiedä mitään vapautumiskeinoa, niin me
pyydämme teitä jättämään meidät rauhaan ja pysymään alallanne, että me
voisimme unhottaa surkeutemme.'
"Ja silloin agitaattorit vastasivat ja sanoivat: 'Me tiedämme keinon.'
"Mutta kansa sanoi: 'Elkää meitä pettäkö, sillä tämä asiain tila on
ollut olemassa alusta pitäen eikä kukaan ole keksinyt keinoa vapauttaa
meitä siitä, vaikka useat ovat sitä huolellisesti etsineet; kyynelten
valuessa. Mutta jos te tiedätte keinon, sanokaa se meille pian.'
"Silloin agitaattorit puhuivat kansalle keinosta ja he sanoivat:
"'Katsokaa, mitä te ensinkään tarvitsette näitä kapitalisteja, että
teidän pitäisi antaa heille voittoa työstänne? Mitä suuria töitä he
tekevät, jonka vuoksi te kannatte heille tämän kunniapalkinnon? Katso,
se johtuu siitä, että he komentavat teitä joukoissa ja johtavat teitä
ulos ja sisään ja antavat teille tehtäviä ja myöhemmin antavat teille
vähäisen osan vedestä, jonka te tuoneet olette eikä he. Katsokaa tässä
on keino vapautua kahleista! Tehkää se itsellenne, mitä olette tehneet
kapitalisteille -- nimittäin hallitkaa itse työnne, johtakaa itseänne
joukoissa ja jakakaa tehtävänne. Silloin ette ensinkään tarvitse
kapitalisteja eikä teidän enään ole tarpeen luovuttaa heille voittoa,
vaan kaikki työnne hedelmät te jaatte keskenänne kuin veljet, jokainen
saaden yhtä paljon; ja silloin ei säiliö koskaan tule tulvilleen,
ennenkuin jokainen on kylläinen eikä enää vettä tarvitsisi ja sen
jälkeen te rakennatte ylitulvasta suihkulähteitä ja kalalampia itsenne
ilahdukseksi kuten ennen tekivät kapitalistit; mutta näistä tulee
olemaan iloa kaikille.'
"Ja kansa vastasi: 'Miten me voisimme ryhtyä näitä tekemään, sillä ne
näyttävät meistä hyviltä?'
"Ja agitaattorit vastasivat: 'Valitkaa luotettavia miehiä toimimaan
etupäässänne ja komentamaan teitä joukoissa ja johtamaan työtänne ja
nämät miehet olkoon kuten ennen kapitalistit; mutta katso, he eivät
ole teidän isäntiänne, kuten kapitalistit ovat, vaan ovat teidän
veljiänne ja virkamiehiänne, jotka tekevät teidän tahtonne eivätkä
he ota mitään voittoa, vaan jokainen mies osansa, niin ettei enää
isäntiä ja palvelijoita olisi joukossanne, vaan veljiä ainoastaan. Ja
aika ajottain, miten hyväksi näette, te valitsette luotettavia miehiä
edellisten sijalle ohjaamaan teidän työtänne.'
"Ja kansa kuunteli ja neuvo oli heidän mielestään hyvä. Myöskään ei
se näyttänyt heistä vaikealta. Ja yhteen ääneen he huusivat: 'Olkoon
sitten niin, kuten sanoneet olette, sillä me tahdomme niin tehdä!'
"Ja kapitalistit kuulivat huudon, melun ja mitä kansa sanoi ja tietäjät
kuulivat sen myöskin ja samoin väärät profeetat ja sotataitoiset
miehet, jotka kapitalistien puolustuksena olivat; ja kun lie sen
kuulivat, vapisivat he kovin, niin että heidän polvensa yhteen löivät
ja sanoivat toinen toisillensa: 'Se on meidän loppumme!'
"Kuitenkin oli myös muutamia oikeita elävän Jumalan pappeja, jotka eivät
tahtoneet kapitalistien puolesta todistaa; ja kun he kuulivat kansan
huudon ja mitä se sanoi, he iloitsivat suuresti ja kiittivät Jumalaa
pelastuksesta.
"Ja sen jälkeen kansa meni ja teki kaikkea, mitä agitaattorit olivat
heitä käskeneet tekemään. Ja kaikki kävi, niinkuin agitaattorit
olivat sanoneet, vieläpä kaikkien heidän sanojensa mukaan. Eikä enää
ollut maassa janoa eikä ketään, joka olisi nälkää nähnyt tai ollut
alaston, palellut tai muuten ollut puutteessa: ja jokainen mies sanoi
lähimmäisellensä: 'veljeni', ja jokainen nainen sanoi toisellensa:
'sisareni', sillä he olivat toistensa kanssa kuin veljet ja sisaret,
jotka yhdessä asuvat. Ja Jumalan siunaus asui ijäti sen maan päällä."