Arvi A. Karisto,
Hämeenlinna
1917.
Englantilainen kirjailijapariskunta Agnes ja Egerton Castle on nyt
kaksikymmentä vuotta julkaissut kaunokirjallisia tuotteita yksinomaan
yhteisellä nimellä. Pääosa siinä työskentelyssä on kuitenkin mr.
Castlella, joka on syntynyt v. 1858 ja sai hyvin monipuolisen
kasvatuksen, aluksi Pariisin ja Glasgowin yliopistoissa, sittemmin
Oxfordissa ja Cambridgessä luonnontieteiden tutkijana lisensiaatiksi
asti, Lontoon lakiopiston kuuntelijana, sotakoulussa ja luutnanttina
länsi-intialaisessa rykmentissä, kunnes tuli rannikkolaivaston
sukellusveneiden insinöörikapteeniksi ja suuren sanomalehti-yhtymän
johtajaksi. Hän on vaikutusvaltaisen brittiläisen Laivastoliiton
varapresidentti, ja tuli muutamille suomalaisillekin tunneluksi
v:n 1908 olympialaisista kisoista, brittiläisten miekka- ja
sapelijoukkueiden johtajana. Alotettuaan kirjailijauransa miekkailua
koskevilla tutkimuksilla, joista ensimäinen ilmestyi v. 1884, hän
siirtyi v. 1891 romaanin ja näytelmän aloille ja sai avukseen v:sta
1898 vaimonsa. Ensimäisenä huomattavana kaunokirjallisena menestyksenä
oli yhteistyön toinen tuote, nyt suomennettu "Hienoston huvinäytelmä"
(The Bath Comedy), joka on myös kiertänyt todellisena näytelmänäkin,
tekijäin sovittamana näyttämöä varten David Belascon kanssa.
Erityiseen aikaan ja piiriin kohdistuvalla sepittelyllään ovat
Agnes ja Egerton Castle saavuttaneet laajan lukijakunnan muissakin
sivistysmaissa, kuvaillessaan 18. vuosisadan jälkipuoliskon
säätyläiselämää Ranskassa ja etenkin Englannissa. Onnistuneen
sattuvasti he esittävät silloista ajanhenkeä ja kepeätä hienostelua
tuohon ilmapiiriin sovittautuneen romanttisuuden valossa, joka
viehättää nykyaikaista lukijaa silti luontevan todellisuuden tunnulla,
vain paljoa erilaisemman kuin oikeastaan voisi aavistella pelkästä
vuosisadan aikaerosta johtuvaksi. Noista teoksista, jotka tosiaan
kykenevät selkeästi nostattamaan esille yleisen inhimillisyyden
piirteitä menneisyyden seurusteluhyörinästä, on pari myöhempää
muodostunut jonkunlaiseksi jatkoksi "Hienoston huvinäytelmälle",
käsitellen osittain samoja elävästi esiteltyjä ja todella
muistelmateoksista tavattuja yksilöitä; mielenkiintoisimpia näistä
on veikeä oikuttelijatar, nuori leskirouva Kilty Bellairs, varsin
perikuvallinen aikansa edustaja.
"Hienoston huvinäytelmän" näyttämö, vanha eteläenglantilainen Bathin
kylpyläkaupunki, esiintyy kertomuksessa loistoajaltaan, kuningas Yrjö
III:n päiviltä; nykyään se on vain vauras, hienosti rakennettu, hieman
vanhanaikaisen arvokkaalta näyttävä liikekeskus, jonka sisäisessä
elämässä ei enää ilmene jälkiä entisen brittiläisen ylhäisön ja
valistuspiirin keikailevasta uljastelusta ja pikku sukkeluuksia
pusertelevasta henkevyydestä. Ranskan vallankumouksen jälkeen antoi
gallialainen esimerkki toisia suuntia julkiselle seurusteluelämälle
koko sivistyneessä maailmassa, yleensä arkisemmalla perustalla.