PEKKA: Terve miehet! En ole pelkkä Pekka. Olen sihteeriksi korotettu.
Räisälästa tultuamme viskaali itse korotti. (Miehet nauravat).
1:NEN MARKKINAMIES: No, no, terve sihteeri!
PEKKA: Viskaali saapuu tänne kohta. Pitkiltä matkoilta tulemme, suurien
salojen kautta. No tuokaas esiin eväitänne, nälkä on ja jano. (Istuu
kivelle, vasemmalla).
4:S MARKKINAMIES: Kas tässä kalakukko, leikkaapa siekale.
5:S MARKKINAMIES: Minulta saat talkkunapiiraisia.
6:S MARKKINAMIES: Otapas otrarieskaa, pannukakkua.
7:S MARKKINAMIES: Maistapa oluttani päälle.
PEKKA: No, no, en kaikkea hyvää saa yhtaikaa suuhuni, pankaa tuohon
ympärille. Kuinka markkinat käy? (Rupeaa syömään.)
1:NEN MARKKINAMIES: Kaikki hyvin tähän asti. Viipurin puolelaisia
odotamme turkiksia ostamaan.
2:NEN MARKKINAMIES: Ei yhtään herraa ole tähän asti näkynyt.
3:S MARKKINAMIES: Ja kauppaväkeä hiipii näkyviin joka suunnalta.
2:NEN MARKKINAMIES: Vakoojat panimme tuonne vaaralle. Pelkäsimme
sotaväen kirjoitusta. Jos näkevät herroja, kohta meille ilmoittavat, ja
me hajoamme.
PEKKA: Kohta loppuu herrain valta!
1:NEN MARKKINAMIES: On kestänyt miehen iän, loppuneeko päivässä.
PEKKA: Suuria uutisia tuon mukanani.
USEAT MARKKINAMIEHET: Mitä sanoo hän? Kuulkaa, kuulkaa! Onko
viskaalimme taas jotain kepposia niille tehnyt? Kerro meille uutisesi!
PEKKA: Viskaalimme on aina liikkeellä. Ja suuri on aina hänen apajansa
saalis.
MARKKINAMIEHET (nauravat): No niin on; niin on!
PEKKA: Näätsen kun lasken sormillani, yks: erotimme pormestari
Kröönin virasta, kaks: toimitimme Plankenhaakenin vankeuteen, kolme:
tulli-inspehtori Tuomassonin kunniattomaksi ja suuret sakot, neljä:
Savonlinnan maaherran Jordanin panimme viralta, viis: maaherran
Meestaakin panimme viralta. Näätsen ei riitä yhden käden sormet.
Otetaan toisen käden peukalo: Meestaakin jälkeen pääsi maaherraksi
Tönsölti, samana vuonna hänelle toimitimme eropassit. Hän tosin nyt on
päässyt sotakomisarjukseksi, mutta löyhällä istuu siinäkin se
virkaheitto. Toisen käden etusormi: piispalle toimitimme kovat
muistutukset Ruotsista. Mutta sinä armainen keskisormi, (huutaa):
kenraalikuvernööri Mörneri on kutsuttu Ruotsiin nuhteita saamaan ja
lähetetään täältä pois--Viroon!
MARKKINAVÄKI: Kenraalikuvernööri!
1:NEN MARKKINAMIES: Olisiko uskonut!
2:NEN MARKKINAMIES: Mitäs muut suuret herrat siihen sanovat?
PEKKA: Kaikki ovat kuin raivoisat pedot viskaalin jäljissä. Tahtoivat
ottaa kiinni Räisälän käräjillä, kun jäimme yksin ja oli pimeä.
»Viiltelenkö puukollani», kysyin minä. »Pistä puukkosi tuppeen, et saa
kädelläsikään huitaista», hän vastasi.
MARKKINAMIEHET: No?
PEKKA: Siihen olisi jäänyt kiinnipantavaksi. Ei tahtonut paeta eikä
sallinut riipsiä. Mutta minä ihan viime hetkessä työnsin hänet rekeen
ja läimäytin oritta piiskalla. Niin pääsimme. Muuten olisikin hukka
perinyt. Sieltä ajaessa korotti viskaali minut sihteeriksi. En minä
herroja pelkää!
2:NEN MARKKINAMIES: Etkö sitä mustapartaistakaan?
PEKKA: Niin Tönsöltiä? No jos pimeällä vastaan tulis ja luulisin
piruksi, en tiedä kuinka kävisi.
2:NEN MARKKINAMIES: Mutta päivällä?
PEKKA: Jos ei kukaan näkis?