Linnamäkejä ja muita linnanimisiä paikkoja tavataan tiheään:
_Korpsaaren_ manteren puolisella rannalla on likekkäin Linnamäki
ja Rantalinnamäki. _Hämeenlahden_ rannalla on Linnavuori.
_Lastikkalinna_ on kallio Laatokan lahdessa pari virstaa Kurkijoen
kirkolta. _Kumolan_ kylän Lemettilän ryhmässä on Linnamäki, niin
myös _Harvin_ kylän Osippalan ryhmässä, jonka vallitukset tarun
mukaan ovat joko meteliläisien tai lappalaisien tekemiä. Linnamäkejä
on vielä _Rukolan_ Kiislahessa, _Miinalassa_ Uimosien maalla
ja _Miklissä_ Kirkkolammin rannalla Jaakkiman pitäjässä, sekä
_Otsoisiin_ Pusulassa, _Rautalahden_ päässä, _Kokon_ kestikievarin
luona, _Paksuniemellä, Tokkarlahden_ rannalla ja _Likolahden_
rannalla Sortavalan pitäjässä. -- Linnasaari on lähellä _Tervun_
hovia, toinen _Tokkarlahdessa. Impilahden_ kirkolta noin 7 virstaa
Kitelään päin puoli virstaa maantieltä vasempaan on Linnavaara.
Kaikki nämä linnamäet ovat suuria kallioita ja on enimmillä
vallijäännöksiä nähtävänä.
_Hämeenlahden_ linnavuorella, jossa sanotaan olleen linna silloin,
kun Kannsaareen tehtiin kirkko ja monasteri, on 25 sylen pituudelta
vallijäännöksiä Kannsaareen päin, niin myös 5 sylen pituudelta
vastaisella puolella, jossa vuoren vierre niinikään on hiukan
loivempi, kuin muissa paikoin.
_Harvin_ linnamäki eli lapinlinna on korkea ja jyrkkä kallio erään
niemen kannaksella ja eroittaa täydelleen tämän niemen manteresta.
Kallion viertimillä on useassa kohdassa jäännöksiä valleista, jotka
paikoittain ovat tehdyt kuutiokyynärän kokoisista ja suuremmistakin
kivistä. Tästä syystä arveleekin kansa linnaa meteliläisien tekemäksi.
_Miklin_ linnamäellä on mantereen päin selviä vallijäännöksiä, vaan
kirkkolampiin päin ei ollenkaan, sillä vuoren senpuolinen vierre
on jyrkkä. Kirkkolammin toisella puolella on korkea Kirkkomäki
niemekkeellä lammin suun ja Miklijoen suun välillä. Joen vastaisella
puolella on jäännöksiä pienistä vallituksista. Täällä sanotaan
Ruotsin sodan aikana olleen kova tappelu Kirkkolammin ja joen
ympärillä ja ammuttiin silloin sekä joutsilla että pyssyillä. Toisen
tarun mukaan oli maa silloin Ruotsalaisien.
_Otsoisiin_ Pusulan linnamäki on pieni, vaan jyrkkävierteinen
kallio Laatokan lahden rannalla. Siinä on selviä vallijäännöksiä
maanpuolisella viertimellä.
_Tokkarlahden_ rannalla Riekkalan saaressa oleva linnamäki on
edellisiä suurempi ja ovat vallijäännökset täällä laveat maallepäin,
jossa kivien lomia täyttävä multakin on vielä osaksi paikoillaan.
Rantapuolisien vallien kivet ovat melkein kaikki vieritetty kalliolta
alas.
Aivan lähellä juuri mainittua Linnamäkeä on Tokkarlahdessa
_Linnasaari_, jossa on paikoittain kaksikin syltä leveitä
vallijäännöksiä yhteiseen ehkä 100 sylen pituudelta.
Möntsälän _Likolahden_ rannalla oleva linnamäki on ollut sekin
varustettu valleilla, joista selviä merkkiä vielä näkyy.
Likolahden toisella puolella vastapäätä Kirkkosaarta on ennen
mainittu _Lapinlinna_, jonka ympäri on selvä kiviaita. Tämän kallion
viertimellä rantaan päin on avara korkea luola eli louhi. Toinen
pienempi luola on lähellä olevassa Niemimäessä.
Paitsi edellä mainittuja vallituksia on Laatokan luoteisilla
rantamailla muitakin jäännöksiä kivivarustuksista eli panoksista,
vaikka niitä ei nimenomaan linnoiksi kutsuta. Niin sanotaan
Kurkijoen _Riekkolan_ riutalla meren rannalla olevan laveita
"kivijuornakkeita", joita kansa sanoo meteliläisien tekemiksi.
_Kauppalan Jäämäellä_ Tokkariin päin on ehkä 150 sylen pitkä ja
pari syltä leveä kivivalli, joka yhdistää kahta jyrkkää kalliota.
Kallioiden halkeimatkin ovat varustetut kivivalleilla, niin ett'ei
niidenkään kautta voitaisi päästä vuoren kukkulalle. Keskellä
järvenpuolisen jyrkän kallion vierintä on Pakolaisen luola, jossa
Ruotsin sodan aikana lie pakolaisia asunut. Luolan suu on sangen
ahdas ja milt'ei mahdoton alhaalta nähdä. Itse mäki on saanut nimensä
kahdesta 5 à 6 sylen syvästä vuoren halkeamasta, joissa jää ja lumi
säilyy Elokuuhun asti ja joita sentähden kutsutaan jääkaivoiksi.
_Munasyrjäsärkässä_ Rummunsuosta Savojaan päin sanotaan olevan
vallinjäännöksiä. Siinä on ollut koetelmuspaikka (eli tappelutanner),
sanoi muuan ukko.
_Janatsaarella_ ja _Spasvuorella_, molemmat lähellä Sortavalan
kaupunkia, sanotaan olevan vallinjäännöksiä. Niin myös _Peksmäellä_
Tulolansaaressa.
Riekkalan ja Tulolansaarien välisellä selällä on pieni _Lieritsaari_
ja vähän suurempi _Hiiretsaari_, joiden kallioilla on pitkiä vaan
matalia, rannansuuntaisia kiviaitoja. Hiiretsaaren kiviaita,
joka ympäröi melkein koko saaren (kumminkin kymmenkunnan sylen
kaukaisuudessa rannasta), on noin virstan pituinen. Kiviaidan
vieressä sisäpuolella on siellä täällä raunioita nyrkinkokoisia
kiviä. Kansantaru kertoo, että meteliläiset keskinäisissä sodissaan
viskelivät kiviä virstojen päähän toisesta saaresta toiseen ja
kyykistyivät kivivallien taakse, kun toisesta saaresta viskattiin.
Pienessä _Lapinsaaressa_ Hiienselällä eli tarkemmin Läskelän joensuun
selällä on monenlaisia vallia ja vallinmerkkiä ympäri saarta, sekä
hautoja ja äyräitä saaren halki, joita pikemmin voi sanoa ihmisien
kuin luonnon tekemiksi.