PARONI (_kulkee edestakaisin lattialla._) Mitä siellä paperille
piirtelet, Annaseni?
ANNA. Mä tähän nimen kirjoitin.
PARONI. Nimen -- minkä nimen?
ANNA. Sen, mikä mulle on kallehin.
PARONI (_katselee paperia._) Hm, Kaarlo -- kumma tyttö, aina vain
vieläkin häntä muistat, ikäänkuin ei muita ihmisiä olisi maailmassakaan.
Estä ajatuksiasi lentelemästä semmoisiin esineisiin, joista häntä
muistat.