Ken hädässä mua auttaa,
maan pääll' ei yksikään!
Tuo, Tuoni, tummaa lauttaa,
sun himmeen rantas nään.
Ja souda, souda hiljaa,
ma päällä tämän maan
en nähnyt untein liljaa,
oon ollut varjo vaan!
Ma tunnen kumman tenhon,
ei Tuoni lauttaa tuo,
siis itse veistän venhon
ja soudan Tuonen luo.