1. Suomenkin maan
Aurinko lämmin on noussut:
Jää on jo virtana juossut
Suomenkin maan!
2. Kaunosen maan
vuoret ja metsiköt suuret
vaattehet kantavat uudet.
Kaunonen maa!
3. Onnemme maa!
Ei vapauttakaan puutu;
Rakkaus, riemu ei muutu
Onnemme maass'.
4. voimakas maa!
Kansa on urhosa aina,
vaivat ne meitä ei paina.
voimakas maa!
5. Äitimme maa
valvomaan saanut on mielen,
Kaunon jo kuulemme kielen
Äitimme maan.
10.* Hämäläiset» laulu.
1. On mulle Suomi suloisin,
Maan Häme siitäi kallihin!
Sen tuskin tiedän vertaista,
Niin kaunista, niin herttaista,
Kuin kulta Hämeen maa.
2. Lempeitä laakson lehtoja.
Ja lintuin laulupuistoja,
Ja marjaisia kankaitaan
En unhottaa voi milloinkaan,
Oi Hämeen kallis maa!
3. Oi Hämeen pellot viljavat
Ja kasket kullan loistavat,
Ja tuhannet sen tuomistot,
Sen niityt, norot, varjostot,
Ei maata vertaistaan.
4. Kuin taivas tääll' on loistoisa
Ja iltatähti kultaisa,
Ja ruskot yhtä runsahat.
Syysöiden sähköt leimuvat,
Ja talvet suojaiset!
5. Ei impee missään rakkaampaa,
Ei siveempää, ei jalompaa,
Kuin Hämeen valkotukkanen,
Tuo sinisilmä neitonen
On ruskoposkineen.
6. Ja kansaa kussa löytänen
Niin jäykkää kuin on Hämehen,
Niin vakavaa, mi auraltaan,
Ei suotta siirry milloinkaan,
Halveksi säätyään.
7. Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.