KREETTA (kaapilla). No ehkä ne --

ANNA (rientää sinne). Vai sinä kaappiin nuuskimaan -- etsi tuolta,

pöydän alta, laattialta -- -- sohvan alle katso. --

KREETTA (polvillansa). Ei niitä ole täällä nähty.

ANNA (epäillen). Olisitkohan ne vienyt kyökkiin?

KREETTA. Aina se rouva epäilee, mutta jestapoo! Onhan siellä yhdet

ranit -- (pois vasemmalle).

ANNA. Lienet nekin musertanut, varis! Kaikki se särkee ja murtaa:

lukot, vadit, astiat, kattilat, kaikki kolhii. Siinä se kansakoulun

hedelmä on! Jaakkokin siellä kuntakokouksessa aina huutaa: kansakoulu,

kansakoulu joka kylän sopukkaan! Vaan, ei, kyllä minä --

KREETTA (kantaa silmälaseja). Kas tässä! Mutta taitaako rouva niillä

nähdä?

ANNA. Muserretut ovatkin! -- Enkös sitä aavistanut! Jokohan tunnustat

särkeneesi!

KREETTA. En minä! Mutta rouva aina epäilee ja näkee aaveita keskellä

päivää. Lasit olivat rikki silloin --

ANNA. Aina sinä itseäsi puolustelet. Adam syytti Evaa, Eva käärmettä,

käärme --

KREETTA (keskeyttää) -- aina meitä palvelijoita!

ANNA. Toimillesi tuossa paikassa!

KREETTA (itsekseen). Äreätä on eukko, (menee vasemmalle).

ANNA (asettaa silmälasit nenälleen). Älähän huoli! Tuo on ihan varmaan

K, koskapahan sarviansa ojentaa noin ylös. -- Ei, en näe näillä

laseillakaan. Tuo lienee ärrä -- kun mikäkin lampaanjalka ja siinä

saparo --

KREETTA (hyökkää sisään). Jo tulivat! jo tulivat!

ANNA. Kuka? Varis -- kun noin säikähytät!

KREETTA. Jaakkoherra ja nuori rouva ja mummo ja Vogelit ja -- (menee).

ANNA. Vai jo se häämatka loppui, kolme viikkoa kestettyään -- No, Anna

Maria Remes! Nyt annakin emännyys muiden vieraiden käsiin! (piilottaa

kirjeen).

LIISA (peräovesta matkatamineissa. Kantaa kanarialintua häkissä). Hyvää

päivää hyvään taloon!

ANNA. Eiköpä liene! Kuka sinä olet?

LIISA. Olenpahan vaan nuoren rouvan palvelija.

ANNA. Ja nytkö tulet tännekin palvelemaan?

LIISA. Rouva pyysi minua hartaasti; en hennonut kieltää. Rouvan

vanhemmilla olen palvellut 25 vuotta.

ANNA. Vai niin! Uudet meininkit! -- Missä poikani viipyy?

LIISA (Katsoo peräovesta). Kas tuollahan vallat seisovat kanakartanoa

tarkastellen. Rouva on suuri eläinten ystävä.

ANNA. Kaunis alku! Siinä on vanhalle äidille korea hyvä päivä! Ensin

kanakoppiin! Kyllä osaan kanat yksinänikin hoitaa!

LIISA. Valtojen oma asia! Vaan onko rouvalla kissaa?

ANNA. Miksi sitä utelet?

Parittomat: Huvinäytelmä yhdessä näytöksessä · 第 9 / 54 题