En luoksesi voi tulla
ma öihin tuhansiin,
mut sentään sätehilläs
mua poltat, poltat niin.
Oi milloin tules hehkuun
tää tomu raukeaa
ja ajatonna aukee
mull' ainehiton maa,
ett' ystäväni nähdä
taas iki-armaan saan!
Me kaksi ijäks luotiin
yhdessä vaeltamaan.
Oi polta tuimemmasti,
mull' on jo kiire niin!
Syleillyt ystävääni
en öihin tuhansiin.