[Ikäskun Suomea muinen sopimattomasti kirjoitettiin Ruotsin mukaan,
niin kirjoittawat Wirolaiset wieläkin kieltänsä pahasti Saksalta
turmeltuna, jonkatähden se enemmin kirjoissa kun puheessa Suomen
kielestä poikkeaa. Wirolaisten tapaan tulisiwat Suomalaiset sanat:
luku, luuku, mielellinen, oma, sana, suurelle, tulinen, tuulinen
kirjoitettawaksi lukku (luggu) luku, melelinne, omma, sanna, surele,
tulline, tuline. Tätä kirjoituslaatua pitää meidänkin tässä pienessä
arwoitusosotteessa seurata.]
_Ait al, look peäl?_ Se on Suomeksi: aita alla, luokki päällä? Wastaus:
Wasu eli päre'koppa ripanensa (sankanensa).
_Annus lähhab ahjo peäle, teiwas selgas?_ S. o. Hannus lähtee ahjon
(kiukaan) päälle, seiwäs seljässä? W. Reppänän lauta, pelti, ja warsi.
K. 518.
_Ei sedda närrita, egga nelata, egga sulla ta suus ärra; ja siiski
mitmel wägga maggus?_ S. o. ei sitä närhitä (purra) eikä niellä, eikä
sula se suusta pois; ja sentään (on se) monella wäki makia? W.
Tupakkapiipun sawu.
_Emmal lai maggo, issal pitk sammas, lapsed keik ümmargussed?_ S. o.
emällä laaja maha, isällä pitkä seiwäs, lapset kaikki ymmyrkäiset?
W. Uuni, piakka ja leiwät.
_Emma ollit mulle, emmas sa ma jälle sulle?_ S. o. äiti olit mulle,
äitiksi saan ma jälle sulle? W. Wesi ja lumi (jää, pilwi).
_Ennam auko maas, kui tähtä taewas?_ S. o. enempi aukkoja (reikiä)
maassa, kun tähtiä taiwaassa (taiwaalla)? W. Elonsänget pellolla.
_Essa lats, emma lats, ommete ei olle kellegile poig?_ S. o. isän
lapsi, äitin lapsi, ja kuitenki ei ole kummallenkaan poika? W. Tytär
on.
_Essandal ennamb jalgu kui sapid; paljo täl sapid kül om?_ S. o.
isännällä (herralla) enempi jalkoja kun saappaita; paljoko sillä
saappaita on? W. Yksi eli ei yhtään.
_Hal härg, auk selgas?_ S. o. halli (halia) härkä, aukko (reikä)
seljässä? W. Myllyn pääliskiwi.
_Hal härg nurkas, kui ta kippitab, siis ta moirab?_ S. o. halia härkä
nurkassa, kun (tai) kiputtaa, niin (tai) möräjää? W. Käsikiwi.
_Hanni haljas, pae paljas?_ S. o. hanhi haljas (wiheriä), pää paljas?
W. Kylpywasta eli wihta.
_Hark al, hargi peäl paun, pauna peäl rist, risti peäl nup, nuppo peäl
mets, metsas ellajad?_ S. o. haarukka alla, haarukan päällä laukku,
laukun päällä risti, ristin päällä nuppi, nupin päällä metsä, metsässä
eläjät? W. 8, 49, 92.
_Harrakas linnas, sabba wäljas?_ S. o. harakka linnassa, häntä wäljässä
(ulkona)? W. Laipiohirret.
_Helle pu, helle tam, seäl on kulda, seäl on höbbedat?_ S. o. Heliä
puu, heliä tammi, siinä on kultaa, siinä on hopiaa? W. Kirkko.
_Hingelinne al, hingeto wahhel, hingelinne peäl?_ S. o. hengellinen
alla, hengetön waiheella, hengellinen päällä? W. 126.
_Hobbone hirnub Hio maal, heäl kulukse tenna maal, waljad on Wenne
maal?_ S. o. hepo-hirnuu Hiiden maalla, häly (ääni) kuuluu tälle
maalle, waljaat on Wenäjän maalla? W. 130, 131, 1255, 1996.
_Hobbone joseb, ohjad seiswad?_ S. o. hewonen juoksee, ohjat seisowat?
W. 135, 1259.
_Hobbone ohjata, mies piitsata, te tolmota?_ S. o. hewonen ohjatta,
mies piiskatta, tie tolmatta (tomutta, pölyttä)? W. Wene, laiwa.
_Hobbone tallis, sabba räästas?_ S. o. hepo tallissa, häntä räystäällä?
W. 144, 160.
_Hobbone söidab ja lihha weab wähhemaks?_ S. o. Hewoinen kulkee ja liha
wetäyy wähemmäksi? W. Kehrääminen.
_Härg koddo, soled metsas?_ S. o. härkä kotona, suolet metsässä? W.
214, 1212.
_Härg lautas, hallikas selgas?_ S. o. härkä lääwässä; allikko (hete)
seljässä? W. Oluttynnyri.
_Härg maggab, hallikas selgas?_ S. o. härkä makaa, allikko seljässä? W.
Y. k. e.
_Issa pitk, emma lai, ödde sögge, wend on pörane?_ S. o. isä pitkä, emä
laaja, sisar sokia, weli pyöräinen? W. Maailma.
_Issa ilma sündimatta, poeg kaunis poisikenne?_ S. o. isä ilman
syntymättä, poika kaunis poikahinen? W. 259, 263, 277.
_Isse iggerik, isse aggerik, isse isteb istme peäl?_ S. o. itse
ikärikas, itse aikarikas (?), itse istuu istumella (istumen päällä)? W.
Kansi.
_Isse keleto, isse meleto, isse ilma=ma rakkendaja?_ S. o. itse
kieletön, itse mieletön, itse maailman (koko maan) rakentaja? W. 1355,
1357.
_Isse must ja kiwwine köhhoke?_ S. o. itse musta ja kiwinen kohtu
(sydän)? W. Tuomen marja.
_Jallato Jaan lähhäb seina kaudo ülles?_ S. o. jalaton Jannu lähtee
seinän kautta (seinää myöten) ylös? W. 646, 1596.
_Joseb ristimatta ja on kaks kord sündinud?_ S. o. juoksee ristimättä
ja on kaksi kertaa syntynyt. W. 326.
_Kaks härga püüdsid tappelda, mäggi olli wahhel?_ S. o. kaksi härkää
pyysiwät (tahtoiwat) tapella, mäki oli waiheella (wälissä)? W. 340,
343.
_Kaks kukked tahtwad aggulada, agga mäggi wahhel?_ S. o. kaksi kukkoa
tahtowat otella, mutta mäki waiheella (wälissä)? W. 340 ja toisinto.
_Kaks lehma, teine tine, teine ahher, ja ühtlaise poegewad mollemad?_
S. o. kaksi lehmää, toinen tiine, toinen ahtera, ja yhtaikaa poikiwat
molemmat? W. Ruis ja ohrapelto.
_Kaks örret walgid kanno täis?_ S. o. kaksi ortta walkeita kanoja täysi
(täynnä)? W. 358, 381.
_Kaks wennaksed ühhe siddemega seutakse?_ S. o. kaksi weljestä yhden
siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. Seiwäspari.
_Karro köndis teed kaudo, karwat tilkusid mahha?_ S.o. karhu konti
(käwi, astui) tien kautta (tietä myöten), karwat tilkkuiwat maahan? W.
665, 1153, 1897-1899, 1993.
_Kaop kui kaswatat, kaswap kui kaotat?_ S. o. katoo kun kaswatat,
kaswaa kun kadotat? W. Weräjä; awanto.
_Keleto, meleto, ilma=ma tark?_ S. o. kieletön, mieletön, maailman
tarkka? W. 851, 853.
_Keerleb ja weerleb, kui otsa saab, munneb?_ S. o. kierielee,
wierielee, kun päähän saapi, munii? W. Humalaköynnös. K. 272, 546.
_Kerged silmad ja kerged jallad?_ S. o. kerkiät silmät ja kerkiät
jalat? W. Waras.
_Keik armastawad tedda, ja ükski ilma temmata ei woi ellada, ja siiski
kardawad tedda keik?_ S. o. kaikki rakastawat tätä, ja yksikään ilman
tättä ei voi elää, ja sittenki karttawat (pelkääwät) tätä kaikki? W.
Tuli, walkia.
_Kes könnib ümberkauda ilma maiast ärra minnematta?_ S.o. ken kontii
(liikkuu) ympäri ilman majasta ulos menemättä? W. Simpukka, kuorinäkki.
_Kes ne neijo norekesse, sössaritse sirgekesse, kesso ümbre allati,
töine töise alla astwa?_ S.o. ketkä ne neiot nuorukaiset, sisarukset
sirkkuset, jotka sinun ympärisi alati toinen toisen alla astuwat? W.
Yö ja päiwä.
_Kibab, kabab, saab sare, siis seisab?_ S. o. kiippaa, kaappaa, saapi
(joutuu) saareen, niin seisoo? W. Luuta.
_Kirbo surus, härjä raskus?_ S. o. kirpun suuruus, härjän raskuus? W.
480, 1312.
_Kirbul lähhäb, luikis tulleb?_ S. o. kirppuna lähtee, luikona
(joutsenena) tulee? W. 481, 1230, 1655.
_Kitto soidab teda möda, kitto karwad kaksipiddi?_ S. o. wuohi soittaa
(kulkee) tietä myöten, wuohen karwat kahdenpitin (kahda'päin)? W. 665,
1898, 1993.
_Kiwwi oue todi, südda sissi lodi; minno issa temma olli, temma emmaks
minna sain, se laps, kedda minna immetasin, se olli minno emma mees?_
S. o. kiwi=howiin tuotiin, sydän sisään luotiin; minun isä tämä oli,
tämän emoksi minä tulin, se lapsi, ketä minä imetin, se oli minun emoni
mies? W. Tytär imetti näljällä surmattawaksi tuomitun isänsä linnassa.
_Kodda kolme nunga peäl?_ S. o. kota kolmen nurkan päällä? W. Pata
kolmella jalalla.
_Kolle kuusk, helle tam, rikka mehhe läwwe al?_ S. o. kolia kuusi,
heliä tammi, rikkaan miehen portahalla? W. Säkkipilli.
_Koorm wässib, ei koorma kandja?_ S. o. kuorma wäsyy, ei kuorman
kantaja? W. 382, 599, 1733.
_Kui ma käin, siis ma seisan, ja kui ma seisan, siis ma käin?_ S. o.
kun ma käyn, niin mä seison, ja kun ma seison, niin mä käyn? W. Rukki
-- Mylly -- Tahkoratas.
_Kui woetakse, siis üllendab, kui pannakse, siis allandah?_ S. o. kuin
otetaan, niin ylentää, kuin pannaan, niin alentaa? W. Waaka.
_Kuk laulab kuse otsas, sabba rippub maas?_ S. o. kukko laulaa kuusen
otsassa (latwassa), häntä rippuu maassa? W. Kirkonkello.
_Kunnas pois päta tarren, ja ellap priskist pälegi?_ S. o. koskas poika
päättä pirtissä, ja elää riskisti kuitenki? W. Kun päänsä ikkunasta
ulos pistää.
_Kunningas istub, omma sitta sees?_ S. o. kuningas istuu, oma sittansa
sisässä? W. 29, 855, 1287.
_Kunningas, saks, tallopoeg ja keik söwad, ei panda ellades lana peäle,
ei noaga leikata?_ S. o. kuningas, Saksa, talonpoika ja kaikki syöwät,
ei panna eläessä laudan päälle (pöydälle), ei weitsellä leikata? W.
153, 154.
_Kurre kael ülle merre?_ S. o. kurjen kaula yli meren? W. 602.
_Kuum kiwwi aita al?_ S. o. kuuma kiwi aitan alla? W. Lehmän utaret.
_Köigub ja käigub, läbbi aia leigib?_ S. o. koikkuu ja keikkuu, läpi
aidan läikkyy? W. Tähkäpäät.
_Körgem kui hobbone ja maggab hire assemel?_ S. o. korkiampi kun
hewonen ja makaa hiiren asemessa? W. 819, 820, 1597.
_Körgem kui hobbone, maddalam kui sigga, mustem kuin karro?_ S. o.
korkiampi kun hewonen, matalampi kun sika, mustempi kun karhu? W. 158.
_Körgem kui kirrik, maddalam kui reggi, mustem kui süssi, walgem kui
lummi?_ S. o. korkiampi kun kirkko, matalampi kun reki, mustempi kun
sysi, valkiampi kun lumi? W. 523.
_Laggi al, laggi peäl, lae peäl laultakse?_ S. o. laki alla, laki
päällä, laen päällä lauletaan? W. Kantele.
_Laggi al, laggi peäl, lae wahhel laultakse?_ S. o. laki alla, laki
päällä, laen waiheella (wälissä) lauletaan? W. Suu.
_Lapsed josewad möda laggedat wälja, issa, emma lomatta?_ S. o. lapset
juoksewat myöten (pitkin) lakiata wäljää (maata), isä, emä luomatta? W.
259, 263, 277, 1392.
_Lapsele ma ollen mängiks, wanuale abbiks?_ S. o. lapselle ma olen
leikki=kaluksi, wanhallen awuksi? W. Sauwa, keppi.
_Laud üllib, laud ällib, ei laud mahha lange?_ S. o. lauta hyllyy,
lauta häälyy, ei lauta maahan lankea? W. Sawu pirtin laella.
_Laut härgi täide, ja keik punnased härjad; must härg lähhäb lauta,
aiab keik punnased härjad wälja?_ S. o. lääwä härkiä täynnä, ja kaikki
punaiset härjät; musta härkä lähtee lääwään, ajaa kaikki punaiset
härjät wäljään (ulos)? W. 1120, 1126.
_Laut lambo täis, kohhi (känna) oinas keskel?_ S. o. lääwä lampaita
täysi, kuoho (kaunis) oinas keskellä? W. 677.
_Lauda täis lambaid, ja ühhelgi polle sabba tagga?_ S. o. lääwän täysi
lampaita ja yhdelläkään eip' ole saparoa takana (perässä)? W. Leiwät
uunissa.
_Lennab kui lind, moirab kui härg, tustib kui sigga?_ W. o. lentää kun
lintu, möräjää kun härkä, tuiskii kun sika? W. 656, 745, 1103, 1104.
_Libbe al, libbe peäl, libbe kalla keskel?_ S. o. lipiä alla, lipiä
päällä, lipiä kala keskellä? W. 136, 303, 1220, 1678.
_Ligub ja kigub ja mahha ei lange ial?_ S. o. liikkuu ja kiikkuu ja
maahan ei lankea ikänään? W. Sawu pirtin laella.
_Lihhane annum, wassine wits?_ S. o. lihanen tynnyri, waskinen witsa
(wanne)? W. 1391, 1864, 1911.
_Lihhane törs, raudne wits?_ S. o. Lihanen tynnyri, rautainen wanne? W.
Y. k. e.
_Linnoke lennab, isse täidab koormat?_ S. o. lintunen lentää, itse
täyttää kuormaa? W. Rukki, 1222.
_Lip lippi peäl, lap lappi peäl, ilma nöala pistmatta?_ S. o. lippu
lipun päällä, lappu lapun päällä, ilman neulan pistämättä? W. 748.
_Lühhikessed ohjad, ja kaugel ullatawad?_ S. o. lyhykäiset ohjat, ja
kauwas ulottawat? W. 283, 592.
_Ma hakkan iggast kohhast, ja löppen igga kohta, ja ollen siiski
keigepitkem assi ma=ilmas?_ S. o. mä lähden joka kohdasta ja lopun joka
kohtaan, ja olen kuitenki kaiken pitempi asia maailmassa? W. Tie.
_Ma kannan koormad ülle we, käin ühhest kaldast teise jure, ja seisan
segi pärrast ikka ühhe paiga peäl?_ S. o. mä kannan kuormat yli weden
käyn yhdestä rannasta toisen luoksi, ja seison sittenki aina yhden
paikan päällä? W. Silta.
_Ma pannen silmad nutma ja jättan süddant ligutamatta?_ S. o. mä panen
silmät itkemään ja jätän sydämmen liikuttamatta? W. Piparuuti.
_Ma pannen ellawaid surrema ja surnuid ellama, teen waesed rikkaks ja
rikkad waeseks, ja igga mees jääb ommeti mis ta olli?_ S. o. mä panen
eläwät kuolemaan ja kuolleet elämään, teen waiwaiset rikkaiksi
ja rikkaat waiwaisiksi (köyhiksi), ja joka mies jää kuitenki siksi mikä
hän oli? W. Unennäkö.
_Maast touseb manner pu, manner puust kausta pu, kausta puust suur
mets?_ S. o. maasta nousee mannerpuu, mannerpuusta kaustapuu,
kaustapuusta suuri metsä? W. Herneen warsi.
_Ma=mees wiskab mahha, saks pistab tasko?_ S. o. maanmies wiskaa
maahan. Saksa pistää taskuun? W. 1045, 1296, 1734.
_Mees istub te äres, walge kübbar peas?_ S. o. mies istuu tien ääressä,
walkia kypärä päässä? W. 1924.
_Mees künnab pöllul, ei olle ellades waggo tagga?_ S. o. mies kyntää
pellolla, ei ole eläessä wakoa takana? W. Laiwa.
_Mees lähhäb lakke, lihha wagen peas?_ S. o. mies lähtee lakeen,
liha=wati päässä? W. 1339.
_Mees lähhäb metsa ilma noata ja ilma kirweta, teeb kaks küllimitto
ühhe hobiga?_ S. o. mies lähtee metsään ilman weitsettä ja ilman
kirweettä, tekee kaksi mittaa yhdellä haawalla (kerralla)? W. Pähkinä
halkaistaan.
_Mees lähhäb metsa, köht koio pole?_ S. o. mies lähtee metsään, kohtu
kodin puoleen (kotia päin)? W. 874, 883.
_Mees lähhäb metsa, naene nabba piddi selgas?_ S. o. mies lähtee
metsään, nainen napaa piten (nawasta) seljässä? W. Leili, lekkeri,
purakka seljässä.
_Mees lähhäb metsa, selg teibaid täis?_ S. o. mies lähtee metsään, selkä
seipäitä täysi? W. 882.
_Mees raiub ööd ja päwad, ei saa laasto ellades?_ S. o. mies hakkaa yöt
ja päiwät, ei saa lastua eläessään (ikänä)? W. 106.
_Mees tahhab mind, siiski aiab ta mind jälle ärra; agga sedda ennam ta
mind aiab, sedda kangemaks ma jään?_ S. o. mies tahtoo minua, kuitenki
ajaa hän minua jälle pois; mutta sitä enemmin hän minua ajaa, sitä
kankiammaksi mä jään? W. Parta.
_Meie näme igga pääw, kunningas nääb arro, Jummal ei nä ellades?_ S. o.
me näemme joka päiwä, kuningas näkee harwoin, Jumala ei näe eläessä
(koskaan)? W. 588, 1062.
_Merre sik, metsä kuk, te libba, ma sugga?_ S. o. meren kauris, metsän
kukko, tien lipu, maan suka? W. Krapu, käki, reki ja karhi. 811, 1036.
_Millal sel meistri ülle on? S. o. milloin sälli (kisälli) mestarin yli
on?_ W. kun mestari tekee työtä alaalla ja sälli yläällä.
_Millal sünnib sölaga wet kanda?_ S. o. milloin saattaa seulalla wettä
kantaa? W. kun seula on jäätynyt.
_Minno ihholikko essa ja emma lats, ja siiski ei olle welli ei sössar
mulle?_ S. o. minun warsinaisen isän ja äitin lapsi ja sittenki ei ole
weli eikä sisar mulle? W. Minä itse.
_Mis ilma otsas jallota joseb?_ S. o. mi se maailman ääreen jaloitta
juoksee? W. Pilwi. 286.
_Mis ilma teggematta sünnib?_ S. o. mikä ilman tekemättä syntyy? W.
1010.
_Mis ilma tömista kergib?_ S. o. mikä ilman käytettä nousee? W.
Höyhenet.
_Mis on kehhata nähtaw?_ S. o. mikä on kehättä (ruumiitoinna)
näkywäinen? W. Warjo, kuwanen.
_Mis muldas ei mäddane, wees ei uppu, tulles ei pölle?_ S. o. mikä
mullassa ei mätäne, wedessä ei uppoa (huku), tulessa ei pala? W. 63.
_Mis on maggusam met?_ S. o. mikä on makusampi mettä? W. 849, 969.
_Mis on tümmem padja?_ S. o. mikä on pehmiämpi patjaa (tyynyä,
polstaria)? W. 926.
_Mis teie enneminne söte, podud meets, wai küpsetud ouna?_ S. o.
mitä te ennemmin syötte, hirtetyn miehen, wai paistetun omenan?
W. 1 Palwattu silahka, 2 hewonkakara. 564-571.
_Muido wessi kustutab tuld, mind ta panneb pöllema?_ S. o. muuten wesi
kostuttaa (sammuttaa) tulta, minua panee palamaan? W. Kastamatoin
kalkki.
_Mul on sille su ja sille keel, agga enne ma ei laula, kui mind
lüakse?_ S. o. mulla on siliä suu ja siliä kieli, mutta ennen ma en
laula, kun minua lyödään? W. Kello.
_Must kuk kuldsed soned?_ S. o. musta kukko, kultaiset suonet? W.
Kantele.
_Must sigga lähhäb lauta, aiab punnased porsad laudast wälja?_ S. o.
musta sika lähtee (menee) lääwään, ajaa punaiset porsaat lääwästä ulos?
W. 1120, 1127.
_Nelli hoost tallis, üks hobbone ümber talli ikka joseb?_ S. o. neljä
hewoista tallissa, yksi hewonen ympäri tallin ikänsä juoksee? W. 1185.
_Nelli meest mängisid teine teisega keige öläbbi, ja igga üks olli sest
kasso sanud -- kes ollid need nelli meest?_ S. o. neljä miestä
pelasiwat toinen toisensa kanssa kaiken yön läpi, ja joka yksi
(jokainen) oli siitä woiton saanut (woittanut) -- ketkä oliwat ne neljä
miestä? W. Pelimannit tanssipaikoissa.
_Nelli neitsikest lähhäwad ülle nurma nuttes?_ S. o. neljä neitsykäistä
lähtewät yli nurmen itkien? W. Waunurattaat.
_Nelli neitsit jooskwad nurjades peäle?_ S. o. neljä neittä juoksewat
nuurkuen päälle? W. Y. k. e.
_Nelli neitsit kussewad ühhe potti sisse?_ W. 1182, 1183.
_Nelli tewad wodi, kaks näitwad tuld, ja üks heidab peäle?_ S. o. neljä
tekewät wuoteen, kaksi näyttäwät tulta (tulella), ja yksi heittäyy
päälle (panee maata)? W. Koira kun panee maata?
_Nelli toas kahheksa oues?_ S. o. neljä tuwassa, kahdeksan pihalla? W.
1187.
_Nimme maas ja nimme taewas?_ S. o. nimen maassa ja nimen taiwaassa
(nimellä maassa...) W. Seula eli seulanen, seuloiset, tähdet taiwaalla.
_Ninnake nissis, karwakessed kässis?_ S. o. nenänen nisissä, karwaset
käsissä? W. Siili, iiliskotti.
_Otsast kui orra, keskel kui kerra, tagga kui labbidas?_ S. o. päästä
kun ora, keskeltä kun kera, takaa kun lapio? W. 1194-1196, 1500.
_Pea mul on ja nelli terwet jalga, siiski nähhakse mind mittokord peata
ja jallata, ja ellan ikka priskeste?_ S. o. pää mulla on ja neljä
terwettä jalkaa, kuitenki nähdään minua monta kertaa päättä ja jalatta,
ja elän aina riskisti? W. Siili, iiliskotti.
_Pea süakse, nahk müakse, lihha ei kölba koertelegi?_ S. o. pää
syödään, nahka myydään, liha ei kelpaa koirillenkaan? W. 1482, 1492.
_Peose mahhub, pütta mahhu mitte?_ S. o. piwoseen mahtuu, tynnyriin ei
mahdu? W. 1365.
_Peo täis paljast, künar karrust?_ S. o. pion täysi paljasta, kyynärä
karwaista? W. 642.
_Perre sööb, laud laulab?_ S. o. peret syöpi, pöytä laulaa? W. 1304.
_Peält karrune, sihhest karrune ühheksa sülta ümbert karrune?_ S. o.
päältä karwainen, sisästä karwainen, yhdeksän syltää ympärite
karwainen? W. Heinäsuowa.
_Pissoke mees, kiwwine kassokas?_ S. o. pikkuinen mies, kiwinen kasukka
(takki, turkki)? W. Pähkinä.
_Pissut on kes tedda armastawad, ja paljo wihkawad tedda, siiski
anustawad tedda keik?_ S. o. piskuisen (wähä) on, ketkä tätä
rakastawat, ja paljo wihaawat tätä, kuitenki kunnioittawat tätä kaikki?
W. Wakaus, rehellisyys.
_Pitkem puid, pitkem maid, maddalam ma rohto?_ S. o. pitempi puita,
pitempi maita, matalampi maan ruohoa? W. 1378, 1379.
_Puhho mahhub, ei mahhu merressä mitte?_ S. o. poween mahtuu, ei mahdu
mereen? W. Rakko.
_Punnane pullike ja jöhwest löake?_ S. o. punainen mullikka ja jouhesta
kytkyt? W. Kurjenmarja. 90.
_Punnane rak augub luise aia läbbi?_ S. o. punainen rakki haukkuu
luisen aidan läpi? W. Kieli. 761.
_Puu pitkune, pilliroo jämmedane?_ S. o. puun pituinen, pilliruowon
paksuinen? W. 1440.
_Pühha jöggi, puhha mäggi, puhha pihlakas mäel, pühhad marjad
pihlakas?_ S. o. pyhä joki, pyhä mäki, pyhä pihlaja mäellä, pyhät
marjat pihlajassa? W. Kirkko. 1460.
_Päwa torest lihha täis, öse tühjast tuult täis?_ S. o. päiwän tuoresta
lihaa täysi, yösen tyhjää tuulta täysi? W. Kintas, kenkä. 1472.
_Risti kannan seiso aial; rattast aian joso aial; purjus ollen soido
aial, ja kas ma soidan kuiwal ehk märjal aial, üks tolm ikka tagga
järrel?_ S. o. ristin kannan seiso=ajalla; ratasta ajan juoksu=ajalla,
ja jos ma kuljen kuiwalla eli märjällä ajalla, yksi tomu aina takana
jälellä? W. Tuulimylly.
_Rusk härg maggab metsas, asse seisab hulga aia?_ S. o. ruskia härkä
makaa metsässä, asema seisoo ammon ajan? W. Tuli ja tulensia metsässä.
_Sadda ja sadda ühhe siddemega seutakse?_ S. o. sata ja sata yhden
siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. 1580.
_Sadda ja tuhhat josewad ninest silda möda linna sisse?_ S. o. sata ja
tuhat juoksewat niinistä siltaa myöten linnan sisään? W. 1576.
_Sadda sörmed ristis?_ S. o. sata sormea ristissä? W. Huoneen nurkat.
_Se, kes sedda walmistab, ei tarwita sedda; kes sedda ostab, ei tahha
sedda; ja kes sedda tarwitab, ei tea sedda?_ S. o. se ken sitä
walmistaa, ei tarwitse sitä; ken sitä ostaa, ei tahdo sitä; ja ken sitä
tarwitsee, ei tiedä sitä? W. Ruumisarkku, kirstu.
_Se näggo, mis mul on, mulle ikka jääb?_ S. o. se näky, mikä mulla on,
mulle aina jää (pysyy)? W. Kuwa.
_Seest siro wirolinne, peält kulla karwalinne?_ S. o. sisästä siirun
wiirullinen, päältä kullan karwallinen? W. Kynsilaukka, sipuli.
_Selgas sööb, küljest sittub?_ S. o. seljästä syöpi, kyljestä sittuu?
W. 1132, 1631.
_Seäl söidab suut södda, kus ei mahhu koera sabba?_ S. o. siellä
soittaa (kulkee) suuri sota, kuhun ei mahdu koiran häntä? W.
Mehiläispesä.
_Sigga hingab igga harjakse läbbi?_ S. o. sika henkää joka harjaksen
läpi? W. Saunan kiuwas?
_Sigga singub sit suus?_ S. o. sika sinkuu sitta suussa? W. Wääntiä.
1618.
_Sille koor silla al, karre koor kuse al, tühhane peddaka al?_ S. o.
siliä kuori kuusen alla, karia (karkia) kuori kuusen alla, tianen
petäjän alla? W. Käärme.
_So ümber toa?_ S. o. suo ympäri tuwan? W. Seinäsammalet.
_Suine poisike, sadda=kordne kassokas?_ S. o. suwinen (kesäinen)
poikahinen, satakertainen kasukka (turkki)? W. Kupukaali. 748.
_Särk al, lihha peäl?_ S. o. paita alla, liha päällä? W. 1287, 1288.
_Tam Tarto raial, lep linnna [A] ulitsal, ühte jured jookswad, ühte
ladwad langewad?_ S. o. tammi Tarton rajalla, leppä linnan uulitsalla
(kadulla), yhteen juuret juoksewat, yhteen latwat lankeawat? W.
Parikunta, syntyneet eri paikoilla. 101, 102, 506, 507.
[A] Tähän kummaan laatuun kirjoittawat Wirolaiset sanan linna, joka
meidän tapaan kirjoitettuna heiltä luettaisi lina; jota wastoin,
minkä me kirjoitamme liina, heiltä tulisi kirjoitettawaksi lina.
_Teine härg künnab so=maad, teine arromaad?_ S. o. toinen härkä kyntää
suomaata, toinen aromaata? W. Wesiratas ja hammasratas myllyssä?
_Tikker tekker lähhäb taewa munnedes?_ S. o. sikkerä säkkerä lähtee
taiwaalle muniessaan? W. Humalaköynnös.
_Tiwata lennab, hambata salwab?_ S. o. siiwettä lentää; hampaatta
puree? W. Pyssynluoti.
_Tubba täis tuttawaid, üks ei tunne ühte, teine ei tunne teist?_ S. o.
tupa täysi (täynnä) tuttawia, yksi ei tunne yhtä, toinen ei tunne
toista? W. 1846.
_Tuhhat tudeludelinne, sadda auko sambalinne?_ S. o. tuhat tuuten
liiten laaten, sata aukko (reikä) patsaallinen (tolpallinen)? W. Äes,
karhi. 1816, 1817.
_Tules tahheneb, päwas pahheneb, udes hones, kindlas kambris?_ S. o.
tuulessa kälwehtyy, päiwässä pahenee, uudessa huoneessa, kiintelässä
kammarissa? W. Pähkinä.
_Tükas üllespiddi, ladw allaspiddi?_ S. o. tywi ylöspäin, latwa
alaspäin? W. 397, 1867.
_Waat wadi peäl, tünder tündri peäl, polik poliko peäl, orrawa sabba
otsas purjeks?_ S. o. wati wadin päällä, tynnyri tynnyrin päällä,
puolikko puolikon päällä, orawan häntä päässä purjeeksi (purjeena)?
W. 746.
_Walge wälli, kirjo karri, tark karja kaitsia?_ S. o. walkia laidun,
kirjawa karja, tarkka (wiisas) karjan kaitsija? W. 471.
_Walget sööb, musta sittub?_ S. o. walkiata syöpi, mustaa sittuu?
W. 1916.
_Wanna härg maggab maas, soled liguwad?_ S. o. wanha härkä makaa
maassa, suolet liikkuwat? W. Maja, teltta, rankinen, huone.
_Wanna härg, wasksed soled?_ S. o. wanha härkä, waskiset suolet?
W. Kantele.
_Wanna mees istub nurkas, tilk ninna otsas?_ S. o. wanha mies istuu
nurkassa, tilkka nenän päässä? W. Kaljatynnyri. 1122.
_Wanna naene istub nurkas, sülle saio täis?_ S. o. wanha nainen istuu
nurkassa, syli saikkaa (wehnäleipää) täynnä? W. Uuni. 1090.
_Wanna wak, uus kaas?_ S. o. wanha wakka, uusi kansi? W. 1927.
_Warre al, warre peäl, warre al munnad keskel?_ S. o. waara (mäki)
alla, waara päällä, waaran alla munat
keskellä? W.
_Wiakse wälja kui kirp, tuakse jälle kui luud?_ S. o. wiedään ulos
(metsään) kun kirppu, tuodaan jällen kun luuta? W. 481, 1655.
_Wiis kitse närriwad ühhe kuhja al?_ S. o. wiisi wuohta närhiwät yhden
kuhjan (suowan) alla? S. o. Kehrääminen. 1222.
_Wiis wessihallid hobbosed kargawad ring ümber kaewo, ning üks ei sa
teist kätte?_ S. o. wiisi wesiharmaata hewoista karkaawat ympäri
kaiwon, ja yksi ei saa toista käteen (kiinni)? W. Sukkawartaat eli
tikut 1185.
_Wähhem kui kirp, raskem kui härg?_ S. o. wähempi kun kirppu, raskaampi
kun härkä? W. 1312.
_Ühhes olleme kaks, ja kui kokko lähme teme kahheks, mis wahhele
tulleb?_ S. o. yhdessä olemma kaksi, ja kun kokoon lähdemme, teemme
kahdeksi, mikä wäliin tulee? W. Sakset, keritsimet.
_Üks halg küttab kaks ahjo?_ S. o. yksi halko kuumentaa kaksi uunia?
W. Lehmän kieli ja sieramet.
_Üks hanni, nelli ninna?_ S. o. yksi hanhi, neljä nenää? W. 2018.
_Üks hiir, kaks sabba?_ S. o. yksi hiiri, kaksi häntää? W. 2019.
_Üks pissoke mees kange, ning surema koorma kannab kuin ta isse on,
käib kummuliste koorma al, agga karro nelab tedda hopis pessaga ärra?_
S. o. yksi pikkuinen, mies kankia, ja suuremman kuorman kantaa, kun hän
itse on, käypi kumollansa (mahallaan) kuorman alla, mutta karhu nielee
hänen yhtähaawaa pesän kanssa ääreen (pois)? W. Muurahainen.
_Üks sööp allati, töine joop täütmata, kolmas josep ilma otsani, neljas
laulap häleta?_ S. o. yksi syö alati, toine juo täytymättä, kolmas
juoksee maailman ääreen, neljäs laulaa äänettä? W. Tuli, maa, wesi ja
tuuli.
_Üks tam, kaksteistkümmend arro, igga arro otsas nelli pessa, iggas
pessas seitse munna?_ S. o. yksi tammi, kaksitoistakymmentä haaraa, joka
haaran päässä neljä pesää, jokaisessa pesässä seitsemän munaa? W. 2055.
_Üks tubba kindlas kambris, ei senna putu tuult, päwa, ei ühtegi?_
S. o. yks tupa kiintelässä kammarissa, ei sinne puutu (käy) tuulta,
päiwää, ei yhtään? W. Pähkinä.
_Üks tubba wiis kambrit?_ S. o. yksi tupa, wiisi kamaria? W. 2059.
_Üks tulleb maialt maalt, kattab merred, kattab maad?_ S. o. yks tulee
muulta maalta, kattaa meret, kattaa maat? W. Lumi.
_Üks uks, wiis kambrit?_ Katso: Yks tubba...
_Üks waat, kahte suggu öllut sees?_ S. o. yksi wati, kahteen sukuun
(lajiin) olut sisässä? W. 2060.
_Üks ütleb: päwal mul waewa, teine ütleb: ösel mul waewa, kolmas ütleb:
üks mul keik?_ S. o. yksi juttelee: päiwällä mulla waiwaa, toinen
juttelee: yöllä mulla waiwaa, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki?
W. Penkki, wuode ja lattia.
_Üks ütleb: sui hea, teine ütleb: talwe hea, kolmas ütleb: üks mul
keik?_ S. o. yksi juttelee: suwi hywä, toinen juttelee: talwi hywä,
kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Wene, reki ja hewoinen.
_Ülle ilma pihlakas?_ S. o. yli ilman pihlaja? W. 1643.
_Öse torest lihha täis, päwä tühjast tuult täis?_ S. o. yösen tuoresta
lihaa täynnä, päiwän tyhjää tuulta täynnä? W. Wuode.