SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

1

1. Aamun neljällä, päiwän kahdella, illan kolmella jalalla?

2. Aidan rakoon mahtuu pieneen, pirttiin ei suureenkaan?

3. Aidan raosta katsowainen, kiwen päältä kiiltäwäinen?

4. Aidan raosta sopii, akkunasta ei sowi?

5. Ainikki ammuu, Toinikki toiwoo?

6. Aistikki ammoo, Toistikki toiwoo, keskellä linnaa, parasta paikkaa?

7. Aitta alla, mies päällä, siinä lyödä kalkuttaa?

8. Aitta alla, mylly päällä, tihku wiita myllyn päällä, tihku wiidassa

orawa?

9. Aitta kulkee, mies sisässä?

-----

1 Ihminen, joka lasna konttaa ja wanhana pitää sauwan kolmantena

jalkana. 2 Uittopuu; salko, jolla talwinuottaa jään alatse kuljetetaan

awannosta toiseen -- käärme. 3 a) Jywätähkä, b) käärme. 4 Pöytä. 5

Kirkon kello. 6 Pappi messuaa ja saarnaa kirkossa. 7 Huoneen salwaja

nurkalla -- wäkkärä, tuulimylly. 8 Ihmisellä watsa, suu, hiukset ja

eläwät päässä. 9 Laiwa; alus; haaksi; pursi; wene.

2

10. Aitta kiikkuu, mies tuutii sisässä?

11. Aitta puussa, puu metsässä, salwajat takasalolla?

12. Aittanen mäellä, owetonna, ikkunatta?

13. Aiwin uusi uhmurainen, kewätkisko kartanoinen, wiisisorppainen

wilhake, kahdet ylös kantawaiset?

14. Akan rätsinä aidalla täitä täytehen pakattu?

15. Akka aholla, olkikupu perässä?

16. Akka aittaan menee, kasinpää on kainalossa?

17. Akka alla, ukko päällä, terwalastunen wälissä?

18. Akka kaksihampahinen, kesän syö, talwen makaa?

19. Akka loukossa, näppi perässä?

20. Akka loukossa, sata hammasta suussa, puree eikä niele?

21. Akka loukossa, sata silmää päässä?

22. Akka supussa kiwitakka selässä, kädet sirhallaan, hampaat

irwellään?

23. Akka sylenpituinen, kädet kahden syleiset, kiwikontti seljässä?

24. Akka wanha, waippa musta, kiertää tulen keralla?

-----

10 Orawanpesä ja orawa. 11 Katso: 10. 12 Muna. 13 Kurikka, b) maja, c)

härkin (sormikinnas), d) sukset. 14 Hämähäkin werkko; lukinwerkko, ja

kärpäset -- Taiwas ja tähdet. 15 Nauris kaswaissaan, lanttu, räätikkä,

juuriska, sinikka. 16 Akalla kainalossa kirnu, pyöhdin, wakka eli muuta

senlaista. 17 Nuotiohirret ja sytteet wälissä? 18 Kaksihampainen aura;

sahrat. 19 Oluttynnyri; taaripuolikko. 20 Kartta; häkilä, riiwinrauta.

21 Seula. 22 Uunin patsas, kiu'as, orret ja pihti. 23 Patsas, orret ja

kiu'as eli muuri. 24 Syksy; yö; koska ruwetaan tulella walwomaan.

3

25. Akkanen pihalla käwelee, sata rätsinää päällä?

26. Akkunasta...

27. Alas ja ylös...

28. Alaspäin täynnä, ylöspäin tyhjänä?

29. Alaston mies, waatteet sisässä?

30. Alimainen ähkää, päälimäinen löyhkää?

31. Alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi?

32. Alla ankelit asuwat, päällä peiposet pesiwät?

33. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poputtaa, missä musta,

siihen pistä?

34. Alla panee sjis, sjis, päällä panee hos, hos?

35. Alla sanoo his, his, päällä sanoo hoh, hoh?

36. Altani syötiin, päältäni syötiin, itse söin ja itseäni syötiin?

37. Alti wedessä makaa, ei koskaan märkäne?

38. Ammoo kun wasa, määkii kun lammas?

39. Ampui haapanan mäeltä, wesitetren wempeleeltä, suuton söi,

käsitön otti?

-----

25 Kana. 26 Katso: Ikkunasta... 27 Katso: Ylös ja alas... 28 Lakki;

hattu. 29 Kynttilä. 30 Kylpijä ja wasta, wihta. 31 Laiwassa tawarat

alla ja wäki päällä -- Hamppu= eli liinamaa ja linnut -- Hamppu= eli

liinaliko. 32 Hamppu=, liina=, eli pellawamaa ja siemenkodat kaswuin

päissä. 33 Tuppi wyöllä. 34, 35 Saunassa lyödään löylyä kiukaalle ja

kylwetään lauteella. 36 Akka söi puun juurella lastansa imettäissä,

alla söi sammakko ruopaa juurien kolossa ja päällä orawa käpyjä. 37

Kieli -- kiwi -- jää kylmässä meressä. 38 Sammakko. 39 Päiwä sulatti

lumitykyn puunlyngykseltä eli oksalta, ja maa otti wastaan.

4

40. Anna armas laukkuasi, Liisa liperlaukkuasi, en minä sywälle pistä,

ilman reunalle reputan?

41. Anna holpon tolppoasi, holpon tolpotellakseni?

42. Anna hyyryn lyyryäsi, jolla hyyryn lyyryttelen; anna hölkön

tölkköäsi, jolla hölkön tölköttelen; anna siukon saukkoasi,

jolla siukon saukottelen?

43. Anna hyyryn pyyryäsi, hyyryn pyyrytelläkseni?

44. Anna liipon laapottimet, joilla liipon laapottelen; anna holpon

tolpottimet, joilla holpon tolpottelen?

45. Anna liippo laappaasi minun liipotellakseni?

46. Anna mullen aittaasi, lainaa mullen laukkuasi; en keskeltä

pyydä'känä, ilman reunasta reputan?

47. Anna sikko tuliasi, tiili tiilitelläkseni, anna sikko jaariasi,

jaari jaaritellakseni, anna sikko tuksuasi, tuksu tuksutellakseni?

48. Anopin silmä tuwassa?

49. Arkku alla, mylly päällä, myllyn päällä kilkuttaja, korpi päällä

kilkuttajan, orawia oksat täynnä?

50. Arwaa arasen tasku, syö siemenet sisästä?

51. Aunikki ammuu, Juonikki joukuu, pyhän pellon pientarella?

-----

40 Puuron silmä. 41 Huhmar. 42 Jauhekiwi, huhmar, petkel ja seula.

43 Jauhinkiwi. 44 Seula ja huhmar. 45 Seula. 46 Pyytää puurowatia

syödäksensä; anoo huttua wadista. 47 Siipi, jauhekiwi ja huhmar.

48 Akkuna. 49 Ihmisellä watsa, suu, kieli, tukka ja eläwät päässä.

50 Kirja. 51 Kirkonkello -- pappi ja lukkari kirkossa.

5

52. Edelleen jäljelleen käwelee?

53. Edellä Aatamin syntynyt, mies kotiin tuopi kumartelee kun

kuningasta?

54. Edes taas pyöriwä?

55. Edestakasin astelee?

56. Edeskiwerä, taaskiwerä, päältä kiwerä, keskeä kiwerä, niin

kiwerä, ettet arwaa'kaan?

57. Edespäin iltasella, taaspäin aamusella?

58. Edessä lukko...

59. Edestä eränä, keskeä keränä, perästä petkelen teränä?

60. Edestä kiwerä takaa kiwerä...

61. Edestä kun kerä, keskeltä kun säkki, perästä kun luudan warsi?

62. Edestä ora, keskeltä kerä, perästä petkelen terä?

63. Ei huku wedessä, ei pala tulessa, eikä mahdu maanrakoon?

64. Ei ole mieltä, eikä kieltä, totuuden aina tekee?

65. Ei pitkä, ei lyhyt, peräpuolelle paraaksi?

66. Ei tee tietä mennessänsä. . .

67. Ei wajo suureen mereen, waan wajoo maanrakoon?

-----

52 Kyntäjä -- Aura -- Owi -- Ikkunan lauta -- Kellonlekku. 53, 54

Käsikiwi. 55 Kyntäjä. 56 Pyssynlukko. 57 Ikkunan lauta, luukku. 58

Katso: Esilukko. 59 Kana -- Nauris kaswaissaan. 60 Katso: Edeskiwerä...

61 Kissa; katti. 62 Katso: 59. 63 Nimi. 64 Puntari. 65 Paita --

Kuoselin kanta. 66 Katso: Kun menee. 67 Raswa; öljy.

6

68. Ei wedessä wajo, eitä heinissä kahaja?

69. Eikkuu, keikkuu, maahan ei putoa?

70. Eistä...

71. Eläwiä elätti eläessänsä, eläwiä kantaa kuoltuansa ja

eläwien päällä elää?

72. Eläwä alla äyhkää, kuollut päällä löyhkää?

73. Eläwä arkku, häilywä hauta, puolikuollut ruumis?

74. Eläwä edelleen menee, nahka jälille jääpi?

75. Eläwä hauta, eläwä ruumis?

76. Eläwä pitää puusta, nuora puun nenässä, surma nuoran päässä,

henki surman suussa, liikkuwa hengen edessä?

77. Elää maailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan

wiidettä wiikkoa näe?

78. Emonen hywin menee, warsa kahta kauhiammin, yhdet suitset

kunkin suussa?

79. Enemmän minä olen tänäpänä nähnyt kun Jumala?

80. Enenee ottaessa, wähenee pannessa?

81. Enikkata, wenikkata, wiukkaa, waukkaa, eurin teurin pohjaa?

82. Enkeli kiikkuu keskellä pihaa, tuomari. . .

-----

68 Päiwäpaiste -- Uswa, sumu. 69 Sawu. 70 Katso: Edestä... 71 Wene,

alus. 72 Kylpijä ja wasta eli wihta. 73, 74 Käärme ja kettunsa. 75

Jonas valaskalan watsassa. 76 Onkija onkiwärkkinensä, liera ja kala. 77

Kuu. 78 Rukin ratas, rulla ja siima. 79 Nähnyt wertaiseni. 80

Juoksu=ikkuna. 81 Kylpywasta -- Kehrääminen. 82 Katso: Enkelit

laulaa...

7

83. Enkelit laulaa ilmassa lentäin, tuomari tonkii tuoresta multaa?

84. Ennen on paistanut, nyt eikä toiste, ei sillen sinä ikänä?

85. Ennenkun einettä syöpi, tuli suusta tupruaa?

86. Ennenkö otat. . .

87. Ennen pojat sotaa käywät, kun isä ilmassa ompi?

88. Ennen syntyi kuin Aatami, ei wielä wiiden wiikon wanha ole?

89. Ennen toista torstakia, tulewata tiistakia, silmin sokiana,

käsin rampana, kolmesta kohden koukussa?

90. Ennen uuhi uupuu, kun tytkyt katkee?

91. Ensin elää, sitten kuolee; kuoltuansa sielun ja ruumiin kantaa?

92. Ensin haarat, sitte waarat, sitte myllyt, sitte korwet, sitte

korwessa orawat?

93. Ensin nahka nyljetään, sitte willat keritään?

94. Enänee otettaessa, pienenee pantaessa?

-----

83 a) Sontiaiset. b) Sika. 84 Punaisen meren eli Jortaanin wirran

pohja, kuin kuiwiwat Israelin lasten yli mennessä? 85 Pirtin uuni

lämpiää ennen einettä. 86 Katso: Kumman ennen... 87 Heinän korret ja

suowa eli pieles -- Oljet ja lyhteet eli jalalliset -- Lyhteet eli

jalalliset ja auma eli kuhilas, kyäs j. n. e. Kipunat ja tuli. 88 Kuu.

89 Ihminen nukkuu. 90 Marja kuiwaa ja warsi on wielä terweenä. 91

Kenkä, pieksu. 92 Ihmisellä jalat, maha, suu, tukka ja eläwät päässä.

93 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. 94 Ikkunan lauta eli

luukku -- Kuoppa; hauta; awanto -- Welka.

8

95. Erä edellä, kerä keskellä, keritsimet perässä?

96. Esilukko, takalukko, Ruotsin lukko lattiassa?

97. Eskeli kiljuu keskeltä peltoa, Tuokari tonkii tuoresta

multaa, Paakari paahtaa pajatsimen lehteä?

98. Etsii, etsii...

99. Ewerikki reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, minkä wiiri

kuurittaa, sen ewerikki kuluttaa?

100. Ewesti, ewesti, kowasti, kowasti; ewestin jälki tuntuu,

kowastin ei tunnu'kana?

-----

95 Harakka. 96 Karsina eli kellarin owi -- Hautalapio. 97 a) Kukko,

b) Sika, c) Härkä. 98 Katso: Hakee, hakee... 99 Rukki ja rulla.

100 Reki ja wene.

9

101. Haapa Hallolan mäellä, koiwu Kolkan kankahalla, juuret

yhteen jutaawat, latwat ei lähellenkään?

102. Haapa kaswoi Hantsin maalla, koiwu Kolhangin mäellä,

juuret yhteen juniwat, eipä latwat laudu'kaan?

103. Haapainen halia, koiwuinen kolia, juuret yhteen juoksee,

latwat ei tiedä'kään?

104. Haarahäntä häwiää, paksupää paranee?

105. Hakee, hakee, eikä soisi löytäwänsä?

106. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät, ei konsa lastua saa.

107. Halko tulessa, pää meressä?

108. Halli haukkui kalliolla, luut suusta loahteliwat?

109. Halli haukkuu mäellä, suolet suusta luikahtaa, minä hännästä

pitelen, saparosta saikuttelen?

110. Halli mäellä haukkuu, luut suusta lokuelewat?

111. Halli mäellä mälkytteli, kalliolla kalkutteli, mies hännästä

häristi, saparosta sapsutteli?

112. Halli tynnyristä haukkuu, säkenet suusta lentää?

113. Hampaat on, ei iällään syö mitään?

114. Hanhikki hakulisarwi, siniwilla, wipsikarwa, ei poji polwenaan,

sikiä sinä ikänä?

115. Hanhin lammas, hapsin sarvi, sill' on willan wipsakkeet?

-----

101-103 Lehmän eli härjänsarwet. 104 Kangas kutoessa. 105

Werkonpaikkaaja reikää. 106 Seinäkello. 107 Palawa piippu.

108-110 Loukku -- Halonhakkaaja. -- Huonensalwaja. 111 Kirkonkello

-- Loukku. 112 Pyssy -- Pappi pöntössä eli saarnastuolissa.

113 Kampa; suka. 114 Honka. 115 Hämähäkki.

10

116. Harakka hakisteleksen, pitkäpursto puisteleiksen, wuorelle

muniaksensa, kalliolle kaataksensa?

117. Harakka haristelee, pyrstöään pyristelee, luotoon muniakseen,

muniansa syödäkseen?

118. Heikko hinkalolla?

119. Heiluu ja sanoo, eikä sano ennenkun joutuu?

120. Heinän helpi (hemmel, hempi, hiekko, hieppa)...

121. Helka juosta helkytteli, helme hännässä helisi?

122. Helkän telkkä tiellä, wiirikki perässä...

123. Helmet neidestä putosi, kuu kuuli, päiwä löysi?

124. Helmiä hopeisia kultaisella kuomikolla?

125. Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelee?

126. Henki alla, henki päällä, siinä hengetön wälillä?

127. Hepo hengetöin, ruoska kieletöin, tie jäletöin?

128. Hepo, hepo hytsyttää, taka lammin tatsuttaa, wiisi miestä

selässä, kuudes on kukkurilla?

129. Hepo hirnui Hiien maata, täällä kuului luokin louke, täällä

waljahat wapisi?

130. Hepo hirnui Hiitten maalla, tänne luokit lonsahteli, tänne

waljahat wälisi?

131. Hepo hirnui Hinteressä, maa järisi Jänteressä, täällä länget

läimähteli, waljahat wälähteliwät?

-----

116, 117 Piakka; kerähtä; leipälapio. 118 Lapsi kätkyessä eli kehdossa,

tuutussa, waussa, liekussa. 119 Seinäkellon lekku ja wiisari eli

opas eli lyöntiwasara, tiuku. 120 Katso: Puun pukura... ja seuraawat

arwoitukset. 121 Kirkonkukkaro tiukunensa. 122 Katso: Mikä tiellä

helkän telkkä. -- 123 Kaste; kuura. 124 Kaste kukilla. 125 Rahamyntti

-- Kirjapaino -- Sota. 126 Ratsu; ratsastaja ja satula. 127 Wene, airot

ja wesi. 128 Myllynratas ja hampaat -- Nuotta. 129-131 Ukkonen pilwissä

ja leimaus.

11

132. Hepo hirwi, häntä torwi, seisoo pyhällä maalla, wihityllä

wiuwottaa?

133. Hepo juoksi Helsingissä, täällä kulkuset kulisi?

134. Hepo juoksee, matka ei edisty?

135. Hepo juoksi, ohjat seisoi, kaikki waljahat wapisi?

136. Hepo juosta helkytteli kullaista kujoa myöten, hopiaista

tietä myöten?

137. Hepo juosta herkytteli, takaa lammin tarkkutteli, musta

pilkkunen perässä?

138. Hepo juosta herkytteli, taatse lammin tatskotteli, tänne

waljahat warisi, ohjakset osottelihe?

139. Hepo juosta jyrkyttää, sula edellä, jää jäljellä?

140. Hepo kuollut kankahalla, warsat watsassa elää?

141. Hepo mahtuu, häntä ei mahdu'kaan talliin?

142. Hepo meni talliin, häntä jäi ulos?

143. Hepo rautainen, ohjakset liinaiset, talli waskinen?

144. Hepo tallissa, häntä katolla?

-----

132 Kirkko ja tapuli eli kellokaastari. 133 Pilwet ilmassa ja rakeet

eli muu sade alhaalla -- Kulkujäät joessa. 134 Rukki. 135 Koski, wirta

eli joki rantoinensa -- Wene joella ja joenrannat -- Rukki. 136

Sukkula, syöstäin eli syöstäwä kutoessa. 137 Walkia, tuli eli liekki

uunin lämmitessä. 138 Ukkonen, ukonpilwi ja sade eli leimaus. 139

Katso: 136. 140 Teltta; rankinen; uudin; metsämaja. 141, 142 Neulikko

eli neulakotero ja neulakääre -- Lusikka ja warsi -- Uunin lauta,

uuninhawut ja warsi -- Piakka, kerähtä eli uuninlapio ja warsi. 143

Neulat säiet ja neulakotero eli neulikko -- Tiuwun kieli ja tiuku. 144

Tuli pirtissä ja sawu katolla.

12

145. Hepo tästä eilen lähti, puukello, kiwikawio, merenwettä

wellomaan, saareista sauwomaan?

146. Hepo tästä herkoin lähti, tamma tarkoin poimetteli, suowettä

soristamaan, rantaa rahistamaan?

147. Heralampi, hietaranta, kanarwikkokangas kesken?

148. Herapohja, hietalampi, keskellä kanerwakangas?

149. Hermikki herewä lehmä herewässä kytkyessä?

150. Herra ajeli helyissä, kultaisissa kuluissa, waskisissa waljaissa?

151. Herra lakkariinsa pakkaa, talonpoika maahan nakkaa?

152. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei syö siat, eikä koske koirat?

153. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei wadilla kanneta, eikä

pöydälle panna?

154. Herrain herkku, pappien paras ruoka, ei weitsellä leikata,

eikä talrikilla tarita?

155. Herran työ, herran tuki kyntää, kiertää, juokse, piirtää, pistää

päänsä mustaan laukkuun?

156. Heräjärwi, hyöräjärwi, rannalla ryhiä koiwu?

157. Hete pirtissä?

158. Hewoista korkiampi, sikaa matalampi?

159. Hewonen merestä nousi, aitan alle kääsertihen?

-----

145 Soutuwene. 146 Nuottawene. 147, 148 Juustopata --

Piimäjuoksutuswati. 149 Pawunpalko wartenensa -- Marja ja warsi.

150 Palowiina keittäissä. 151 Nenänniisteet, räkä. 152 Suola.

153, 154 Äitinmaito. 155 Kynä. 156 Suu ja parta. 157 Wesisaawi,

wesikorwo. 158 Satula. 159 Päiwäpaiste -- Lumiryöppy, pyry, tuisku.

13

160. Hewonen tallissa, häntä owen päällä?

161. Hewonen tallissa, häntä tallin päällä?

162. Hewonen...

163. Hienoinen hiputin, neliskolkka neputin?

164. Hieta alla, hieta päällä, kalat keskellä kutee, siikaset siroelee?

165. Hieta alla, hieta päällä, särjet sydämessä säpötti, siikaset

sirotteliwat?

166. Hiiri heinään menee, ei kuhise, ei kahise?

167. Hiiri juosta hipetti, tiukku jäälle tipetti?

168. Hiiri kosumatta heinään menee?

169. Hiiri rautainen, häntä liinainen?

170. Hiiwa alla, hiiwa päällä, keskellä olut punainen?

171. Hiliä haliakseen, kiwerä asiakseen?

172. Himmen ääni, kennen sääri, sääret wäärät, polwet längät,

keikalat kannantakuiset?

173. Hinkuri hirttä wetää, koko kylä hinkuria?

174. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä karwoja wälissä?

-----

160 Walkia uunissa ja lieska uunin suulla. 161 Walkia pirtissä

ja sawu katolla -- Kiu'as, muuri eli takka ja piippu eli korsteini. 162

Katso: Hepo... 163 Huiwi; kaulawaate; pääwaate. 164, 165 Pirtti

eli muu asuinhuone ja ihmiset sisässä. 166 Päiwäpaiste -- uswa, sumu;

huude, kuura; kaste. 167 Juoksulumi jäällä -- Jauhot seuloessa.

168 Katso: 166. 169 Rihmattu neula; neula ja lanka perässä. 170

Hiilos liedessä, tuhka alla ja päällä. 171 Sirppi. 172 Itikka; sääski;

hyttinen. 173 Kaiwo. 174 Nuotiohirret ja walkia wälissä -- Seinähirret

ja sammal wälissä.

14

175. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä waahtia wälissä?

176. Hirwi Hiidessä iskettiin, luut kankaalle karsittiin, weri

wedettiin kotiin?

177. Hirwi seisoo, lapa liikkuu?

178. Hirwi suuri hirtettiin, jalo peura jaksettiin, luut maahan

karistettiin, weri koottiin kotiin?

179. Hirwiä metsässä, kauhia korwessa, laukki tielle tultuansa?

180. Holppo tolpoteltawata?

181. Homman komma tiellä, wirukka perässä?

182. Hongat huojui, liinat liehui, alla aartehet makasi, päällä

peiposet pemasi?

183. Honka mäellä, aitta päällä, tappoiset rahat takana?

184. Honkanen hohajaa, leppäpuu lentelee?

185. Horjuu, torjuu, pää punainen, juuri karwainen?

186. Huhuilee, hojailee, harmaa hamet seljässä?

187. Huhuu yöt, huhuu päiwät, ei ni konsa wenettä wiedä?

188. Huilaa, hailaa, taakseen siunaa?

-----

175 Nuotiotuli. 176 Terwanteko; petäjä, oksat ja terwa. 177 Huone ja

owi -- Rukki ja ramppi, poljin. 178 Katso: 176. 179 Mastopuu -- Petäjä

ja terwa. 180 Huhmar, huhmaro -- Puohdin -- Wälppä. 181 Hewonen ja

reki. 182 Purjehtiwa laiwa; mastot, purjeet, tawarat ja wäki --

Liinamaa. 183 Orawanpesä. 184 Kirnu ja mäntä -- Kangaspuut,

kangasaseet, ja sukkula, syöstäin. 185 Muurain, lakka, mesimarja,

mansikka eli muu punainen marja wartenansa. 186 Katso: 172. 187 Koski.

188 Wiikate, wikatin, wiitake, heinärauta.

15

189. Hukka juosta hulkutteli, minä hännässä hukalla?

190. Hukka uida ulluttaa, sula edellä, jää jäljellä?

191. Huone ruokaa täynnä, ei kattoa ja harwat seinät?

192. Huoneen suuruinen, lehden kewyinen?

193. Huuhonen...

194. Huulet mustat, kieli punainen?

195. Huutaa, heiaa, harmaa wiitta päällä?

196. Huutaa, parkuu, suolesta wedetään?

197. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ehdätystä ei saa?

198. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ei koskaan ääni sorru?

199. Hymmetyinen, hömmetyinen, johon paljas pistetään?

200. Hyppii, koppii, yhteen suppuun supristaksen?

201. Hyyri hyppää, liiri lentää, niwerikkö niinittää?

202. Hyyry pyyryteltäwätä?

203. Hyyryn pyyry hyyrytellä, siipon saappo siipotella, holpon

tolppo holpotella?

204. Hyörii, pyörii, niinistä siltaa, rautaiseen linnaan?

205. Hyöräjärwi, pyöräjärwi, rannat kaswawat rytiä?

-----

189 Liinan harjanta. 190 Kankaankudonta, sukkula, syöstäin. 191 Pelto,

halme, huuhta, toukomaa. 192 Sawu huoneessa. 193 Katso: uuhinen... 194

Uunin lieska. 195 Katso: 172. 196 Kirkonkello. 197, 198 Katso: 187. 199

Kinnas. 200 Wasta, kylpywihta; luuta -- Surwonta; petkel ja surweet --

Sarkatamppi. 201 Kehrääminen; rukin ramppi (poljin), ratas ja rulla.

202 Jauhinkiwi, käsikiwi, mylly. 203 a) Jauhinkiwi, mylly, b) Seula, c)

Huhmar; puohdin. 204 Herneitä, rokkia, riistoja, papuja vieritetään

seulan pohjalla pataan keitettää. 205 Suu ja parta.

16

206. Hämeessä isketään, tänne säkenet saapi?

207. Häntä edellä, pää takana?

208. Häntä edessä, pää perässä, koukkaro hännän nenässä?

209. Häntä kun wasta, eik' ole wasta, päältä kun maksa, eik' ole

maksa, sisältä kun juusto, eik' ole juusto?

210. Härjän häntä härwellänsä, illallakin, aamullakin, kerran

keskipäiwälläkin?

211. Härjän häntä häyryllään, kesälläi, talwellai, kewäälläi,

syksylläi?

212. Härjänsilmä seinässä?

213. Härjät rautaiset...

214. Härkä kotona ammoo, sarwet metsässä mätänee.

215. Härkä meillä tapettiin, sarwet maahan nakattiin, nahka syötiin,

weri myötiin, lihat poltettiin?

216. Härkä meidän tapettiin, sarwet maahan hakattiin, liha wietiin

Wiipuriin, nahka syötiin piimän kanssa?

217. Härkä nawettaan mahtuu, härjän häntä ei ollenkaan?

218. Härkä rynkii Rynnin maalla, tänne ääni äyhkäsee?

219. Härkä rynkii ryytimaassa, tänne siemenet siruu?

220. Härkä weti, aisat notkui, reki piti, tie hajosi?

-----

206 Salasma; ukontuli. 207, 208 Puntari, pesmeli. 209 Nauris napanensa

ja lehtinensä, naattinensa. 210, 211 Lakeinen, lakiainen, lakeistorwi,

reppänä, korsteini, piippu. 212 Oksansia. 213 Katso: Lääwä waskinen...

214 Owi kotona; oksat puusta metsään karsitut. 215 Petäjä, oksat,

kuori, terwa ja puu. 216 Hirsi. 217 Katso: 141. 218, 219 Ukkonen

pilwissä -- Kanuuna, tykki, pyssy, kun ammutaan. 220 Wene soutaissa;

airot aisoina.

17

221. Härän... Härät...

222. Hästi tallissa, häntä tallin päällä?

223. Höyhentyynyä pehmiämpi?

224. Höyry läksi hölsteristä, sawu saksan kartanosta?

225. Höyry pöyry hyötyy, saari waari häwiää?

-----

221 Katso: Härjän... Härjät... 222 Walkia, tuli pirtissä ja sawu katon

päällä. 223 Äitinsyli. 224 Kanuunalla, tykillä, pyssyllä ammutaan. 225

Kangas ja loimi kutoessa.

18

226. Ihkää, ähkää, kiukaalle nousee?

227. Ijesti, ijesti...

228. Ikenetön, akanaton, aitan nurkassa istuu?

229. Ikitetty äkitetty, selin seinään sysätty?

230. Ikkunasta akkunaan syösty kultainen korento?

231. Ikkunasta akkunaan syösty rautainen korento?

232. Ikkunasta mahtuu, owesta ei mahdu'kaan?

233. Ikä kaikki kannetaan, kerta, kaksi tarwitaan?

234. Ikänsä wedessä makaa, ei ni konsa mätäne?

235. Illalla eteen, aamulla takasin?

236. Illan edes, aamun taas?

237. Illan tullen, yön pimeten, kaksi karwaista yhteen tassahtaa?

238. Ilmasta ympäri täytyy, itsestä ympäri ei täywy?

239. Ilta joutuu, hämärä saapi, kaksi karwaista yhteen menee?

240. Imee, itkee, lentää, laulaa, kulkee kulon sisään, luopi poikia

pesäsen, ne kaikki kähäräpäitä?

-----

226 Taikina noustessaan, juominen, olut, taari käydessään. 227 Katso:

Ewesti, ewesti... 228 Woi. 229 Seinäkello. 230 Päiwäpaiste; auringon

säteet 231 Padan sanka, kattilan panka. 232 Päiwäpaiste; kuutama. 233

Sormus; miekka. 234 Kieli -- Kiwi -- Jää Pohjan meressä. 235, 236

Ikkunan lauta, luukku. 238 Silmät. 237, 239 Silmäluomet untuessa,

nukkumaan pannessa. 240 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen --

Waapsahainen.

19

241. Immen ääni, jyntin kieli, pitkät kintut, jyrkät polwet?

242. Innin tinnin, jännin jynnin, jyrkät polwet, wäärät sääret,

harmaa hamonen päällä?

243. Inuu, itkee...

244. Irwistä karwaista, pistä sinne paljasta?

245. Iski tulta Ilmarinen, wälähytti Wäinämöinen?

246. Iso alla röhkii, wähä päällä ressuttaa?

247. Iso alla röhkyy, pieni päällä rössyttää?

248. Iso alla ähkää, wähä päällä löyhkää?

249. Iso härkä rankaselkä, somerolla surmattuna, sarwet maahan

kaiwettuna, weri wiety kaupunkihin, nahka syöty piimän kansa,

liha poltettu tuhaksi?

250. Iso härkä terwaselkä, pyhän pellon pientareella?

251. Iso kukko terwaharja, pyhän pellon pyörtänöllä?

252. Iso lato lampaita, keskellä keritty jäärä?

253. Ison suuri, mustan ruuni, joka wiikko poikii?

254. Isonen edellä, roikama perässä?

255. Istualla suurempi, seisoalla pienempi?

-----

241 Sääski. 242 Itikka, sääski, hyttinen. 243 Katso: Imee itkee... 244

Wantut; karwakinnas, rukkainen, turwakko, johon käsi pistetään. 245

Ukkonen leimahutti. 246, 247, 248 Kylpijä ja wasta, wihta. 249 Petäjä,

sen latwa ja oksat, terwa, kuoret ja terwakset eli halot. 250 Kirkko.

251 Kirkko -- Tapuli, kellokaastari. 252 Taiwas, tähdet ja kuu. 253

Kirkko. 254 Hewonen ja reki -- Rukin ratas ja rulla. 255 Koira.

20

256. Istuu, imee, itkee, inuu, lentää wiittaan, menee puppuun,

laatii pesän, tekee pojat?

257. Isä etsi ilweksiä, Hiiden hirwiä tapaili, iski hirwen Hiiden

maalta, luut karisti kankaalle, weren Turkuun wedätti?

258. Isä hullu, äiti wäärä, kolme päätöntä lasta?

259. Isä ilman syntymättä, poika kyydillä ajaa?

260. Isä istui istumella, tyttäret tikuttamalla, emä hönkyröittämällä?

261. Isä istui puussa, takoi weräjän suussa, lampaan lapa hampaissa,

koiran kontti kainalossa?

262. Isä itse kapalossa, jo pojat sotia käywät?

263. Isä itse syntymättä, poika kiertää kylää?

264. Isä kapalossa, pojat sodassa?

265. Isä kiiwas, äiti älytön, paljo poikia tekewät, tyttäriä ei ikänä?

266. Isä lynkä, äiti wänkä, tyttäret litulatuiset, pojat

ymmyrpyöryläiset?

-----

256 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen -- Waapsahainen. 257

Terwantekijä etsii terwaspuita metsässä, hakkaa pois oksat ja ramut,

wie terwan kaupunkiin. 258 Pata sankanensa, jalkoinensa. 259 Heinäsuowa

eli pieles ja korret -- Jywäauma ja lyhteet eli jalalliset -- Tuli ja

säkeneet, kipunat -- Walkia ja sawu. 260 Humalikko; humalatappo. 261

Tuulimylly, wäkkärä. 262, 263, 264 Katso: Isä ilman syntymättä... 265

Kana eli muu lintu -- Kissa, katti. 266 Humalikossa seipäät eli riuwut,

köynnökset, lehdet ja humalakäwyt.

21

267. Isä meidän istuu puussa, lampaan lapa kädessä, sian sorkka

sieramissa, kun lapset liki tulewat, sillä päähän paiskoaa?

268. Isä pisti, poika pisti ynnä yhteen läpeen, palawaan laukkuun?

269. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapuiset, pojat yhtä

ymmyrkäiset?

270. Isä poikansa pidossa, poika äitinsä kohdussa?

271. Isä päästi istunnalla, poika köyden köytännällä, tytär

hyppelehtämällä?

272. Isä suora, äiti wäärä, tytär lituslatuskainen, poika

ymmyrpyörykäinen?

273. Isä syntyy, pojat purjehtii?

274. Isä woitti istumella, tyttäret tukanwedolla, pojat köyden

köyttämällä?

275. Isä wäärä, emä hullu, kolme päätöntä lasta?

276. Isäntä wäärä, emäntä hullu...

277. Isää synnytetään, pojat soutaa?

278. Itikka puussa, matikka maassa, kiukatse, koukatse, tulitikku

taiwaalla?

279. Itkee, inuu, lentää, laulaa, kulkee korpeen, tekee pojan,

poikia pesään?

-----

267 Tuulimylly, wäkkärä. 268 Puuron silmä. 269 Katso: Isä lynkä...

270 Pappi kirkossa. 271 Katso: Isä lynkä... -- Nuotta kudotaan,

pauloitetaan ja kehrätään. 272 Katso: Isä lynkä... 273, Katso:

259. 274 Isä kutoi, tyttäret kehräsi, pojat paulotti eli ainotti werkon

eli nuotan. 275, 276 Katso: 258. 277 Katso: 259. 278 Orawa eli lintu,

joutsi eli pyssy, nuoli eli luoti, kuula. 279 Katso: 256.

22

280. Itse alasti, waatteet sisällä?

281. Itse ilman, toisellen antaa?

282. Itse panee, kuulee kuristawan, ei ota pois?

283. Itsellä ei ole, lähimäiselleen antaa?

-----

280 Kynttilä. 281 Hioin, kowasin, siera, liippa, tahko; itse terätön

antaa terän hiottawalle. 282 Wyön eli huiwin sitoja. 283 Katso: 281.

23

284. Jalan alta alkunsa saa, reisien wälissä leikkiä lyö, pikkusesta

reiästä kaikki kokoo?

285. Jalat alla, paaret päällä, paarten päällä kekkonen, kekkosessa

lehtonen, lehtosessa lintusia?

286. Jalosti jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee?

287. Jappana jakulla?

288. Jokapaikkaan koskewa?

289.1. Jos kaikki koirat, ämmät ja herrat kuolisiwat, mistä olisi

suurin wahinko?

289.2. Jos kaikki papit kuolisiwat yhteen aikaan, mistä sitte toisia

saataisi?

290. Jota enemmin ottaa, sitä suuremmaksi tulee?

291. Jota enemmin syöpi, sitä tyhjemmäksi tulee?

292. Joutsen lenti jotkutteli, wettä siiwet pärskytteli?

293. Juhku jahkiteltawaista?

294. Juki juhkiakseen, sikli wikliäkseen, tiiri taaritellakseen?

295. Julmempi sutta, tuimempi tuulta, kawalampi kärmettä, rakkaampi

ruokaa?

296. Juonikki joikuu...

-----

284 Rukki. 285 Ihmisellä jalat, ruumis eli wartalo, pää, tukka ja

eläwät. 286 Huuto sanoma -- Nuoli -- Tuuli. 287 Emäntä, akka.

288 Nimi, nimitys. 289.1 Koirista; sillä tytöistä saisi ämmiä,

talonpojista herroja. 289.2 Teineistä, papinoppilaisista, studenteistä.

290 Kuoppa, hauta, awanto -- Ikkunan lauta ja reikä -- Welka. 291

Reikä -- Tuli. 292 Soutuwene. 293 Surwonta. 294 Surwonta, jauhanta ja

seulonta. 295 Paha akka. 296 Katso: Aunikki ammoo...

24

297. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, hetteestä

heinät syöpi?

298. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, pajukolla pauhoaa?

299. Juotsikki juomahan menee, pirtin päältä heinät syöpi?

300. Juurakko juttua pitää, männyn tywi meteliä?

301. Juuriton jutaa kahden juuren keskessä?

302. Jänis juoksi jäätä myöten, hiippoi, haappoi hartioita, jäljet

jäähän tartuskeli?

303. Jänis juoksi jäätä myöten, kahden kallion wäliä, kultakuppi

kainalossa?

304. Jänis juoksi jäätä myöten, kiippoi, kaappoi, hartioita, jäljet

tuhkuun tupetti?

305. Jänis juoksi jäätä myöten, kuikutti kujoa myöten, walkia hattu

hartioilla?

306. Jänis juoksi jäätä myöten, piiperti pihaa myöten, pistihen

pinon rakoon?

307. Jänis juoksi jäätä myöten, piipotti pihaa myöten, juoksi wuoren

loukkoseen, wuori wastaan murahti?

308. Jänis juoksi jäätä myöten, tiiperoi tietä myöten, pistihen

hakosen alle?

-----

297 Tuuliainen, tuuliaispää. 298 Yksi kuu edellinen -- Wene. 299 Sawu.

300 Loukku. 301 Hewonen sahrapuissa eli aisoissa. 302 Lumiryöppy,

tuisku, purku, pyry -- Jauhot seulassa. 303 Sukkula ja käämy, syöstäin

ja puola, kutoessa. 304 Katso: 302. 305 Purjewene, laiwa -- Kuohu

koskessa -- Rukki ja kuontalo -- Sukan tikkuelma -- Sukkula ja käämy.

306 Lumiryöppy, purku, tuisku, pyry. 307 Awain ja lukko. 308 Aurinko

eli kuu menee pilwen taaksi.

25

309. Jänis juosta jälkytteli...

310. Jänis jäällä hyppelehtii, tuhkat tuiskii jäljessä?

311. Jänis kynti, pää jätisi, perä jauhoi, pelto notkui?

312. Jänkkö juoksi jäätä myöten...

313. Jänkkö juosta jälkytteli, jäljet jääksi kylmettyiwät, häntä

tiiperti peroon?

314. Jänkkö juosta jälkytteli, kuppasilmä kuikutteli, kahden

kallion wäliä, jost'ei pääse päiwinään, selwiä sinä ikänä?

315. Jänkkö juosta jälkytteli pitkin pappilan pihaa, juoksi wuoren

loukkoseen, wuori ääneen porahti?

316. Jänkkö jäällä... Jänkkö kynti...

317. Jäppänä jakulla?

318. Järtsi kantaa himatsia, himatsi kaikkia kappaleita?

319. Jää edessä, järwi takana, keskellä kala kutee?

320. Jäällä jäntin, suolla sontin, kannolla kantin?

-----

309 Katso: Jänkkö juosta jälkytteli... 310 Jauhot seuloessa. 311 Wene,

laiwa wesillä. 312 Katso: Jänis juoksi... 313 Sukkula eli syöstäin ja

lanka eli rihma kutoessa. 314 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 315 Katso:

307. 316 Katso: Jänis jäällä... Jänis kynti... 317 Katso: 287. 318 Meri

ja laiwa -- Haahlat ja pata -- Orsi ja liekku eli kätkyt. 319 Kankaan

kudonta. 320 a) Hewonkakara, b) Karpalo, c) Lumitykky.

26

321. Kaakko kypsyi karkehessa, kaakko maahan kaiwettiin, sieltä

ylös nostettiin, tulen seassa poltettiin?

322. Kaarne lenti leuhotteli, weri siiwistä sirasi?

323. Kaarne lenti liipotteli, wesi siiwistä sirisi?

324. Kahdeksan kärsää yhdellä sialla?

325. Kahdella jalalla astuu, kahdeksatta kantaa?

326. Kahdesti syntyy, kerran kuolee?

327. Kaikki lampaat lahdella, yynnä syöwät, yynnä juowat,

tuopista hopeisesta, kultalaidasta kupista?

328. Kaikkialta päin yrittää, päällen ei pääse?

329. Kaikkiin koskewa, ei weteen wajo, eikä mahdu maan rakoon?

330. Kaikkiin tarttuwa, kaikkia kaimaa?

331. Kaksi haistaa, yksi maistaa, kaksi kuulee, kaksi näkee, kaksi

koiria sotii, yksi perässä ripsaa?

332. Kaksi häntää yhdellä hiirellä?

333. Kaksi jähtia merellä, ei sinä ilmoissa ikänä, kuuna kullan

walkiana, toinen toistansa tawota?

334. Kaksi Kalewan poikaa, itse pirtissä asuwat, päitä pestään

pihalla?

-----

321 Nauris. 322, 323 Wesimyllynratas -- Soutuwene. 324 Pöydän jalat ja

lauta. 325 Reki, jolla on kaksi jalasta kahdeksan kaplaa. 326 Kana,

lintu -- Kala. 327 Alttariwäki, Herranehtoolliswieraat. 328 Wesi saaren

ympäri. 329, 330 Nimi. 331 Lehmän eli härjän sieramet, kieli, korwat,

silmät, sarwet ja häntä. 332 Kenkä. 333 Kuu ja aurinko taiwaalla. 334

Laipio=hirret, maatitsat.

27

335. Kaksi kantoista merellä, upotaan, kuplataan, wuoroansa

kumpainenkin?

336. Kaksi karjassa, kaksi marjassa, kaksi myllyssä, seitsemän

saunalla, kahdeksan rannalla, yhdeksän korkian wuoren päällä?

337. Kaksi katsoo, kaksi kuulee...

338. Kaksi kilisilmää, kaksi mökökorwaa, neljä tamppijalkaa,

törölörö perässä?

339. Kaksi koiraa juoksee, ei toistaan saawuta?

340. Kaksi kultaista kanaa, yli orren ottelewat?

341. Kaksi kultaista kerää, yli orren luiskuttawat?

342. Kaksi kultaista käkeä, kuun kierti, päiwän kierti, ei kierrä

Jumin kekoa?

343. Kaksi kultaista käkeä, yli orren tappelewat?

344. Kaksi kuppia merellä, kumollaan kumpaisetkin?

345. Kaksi kuulee, kaksi katsoo...

346. Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää, kuusi jalkaa?

347. Kaksi laiwaa merellä, iän kaiken purjehtiwat, eiwät

toistansa tapaa?

348. Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinansa?

-----

335 Katso: 333. 336 Kolme kymmentä. 337 Katso: 331. 338 Wuohi, kili,

pukki, kauris. 339 Reenjalakset. 340, 341 Silmät päässä. 342 Silmät;

Jumin keko on pää. 343 Katso: 340. 344 Katso: 333. 345 Katso: 331. 346

Ratsastaja ratsunensa. 347 Kuu ja aurinko -- Korwon eli saawin korwat.

348 Äiti tyttärensä ja tyttären lapsensa kanssa.

28

349. Kaksi lotjaa merellä matkaa, ei kumpainenkaan toista yllätä?

350. Kaksi maan haltiata, hiihtaa hiwuttelee aina yksiä latuja?

351. Kaksi makaa, kaksi seisoo, yksi edestakasin soutaa?

352. Kaksi meillä, kaksi teillä, kaksi kaikella kylällä?

353. Kaksi miestä merta souti, toistaan ei näe konsa?

354. Kaksi miestä metsästä tulee, tulen äänen paajitaan?

355. Kaksi mustaa wastakkaa?

356. Kaksi nuorta Lappalaista hiihtää yhtä latua?

357. Kaksi näkee, kaksi kuulee...

358. Kaksi ortta kanasia, kaikki sirkun walkoisia?

359. Kaksi ortta metsikanoja, kohakkaa istutaan?

360. Kaksi päätä kahda'päin wetää?

361. Kaksi reikää yhdessä keträssä?

362. Kaksi seisoo, kaksi wenyy, yksi edestaas käwelee?

363. Kaksi silmää, kumpikin puhkastaan?

364. Kaksi silmää, yhteen katsoo?

365. Kaksi sisarusta ympäri maan juoksewat, eiwätka tee kun kaksi

jälkeä, ja eiwät tule konsa yhteen?

-----

349 Katso: 347. 350 Katso: 333. 351 Owirakennuksessa kynnys ja kamana,

pielet ja itse owi. 352, 353 Katso: 333. 354 Sukset -- Reenjalakset.

355 Laki ja lattia. 356 Kuu ja aurinko. 357 Katso: 331. 358, 359

Hampaat suussa. 360 Astianwanteen taikka nahkawyön päät. 361 Tynnyri,

leili, lekkeri, purakka. 362 Katso: 361. 363, 364 Reiät saawin eli

korwon korwissa. 365 Reenjalakset.

29

366. Kaksi soutaa, kolmas kylwää, kymmenisin niitetään?

367. Kaksi Turjan Lappalaista, hiihtaa hiwuttelee sinistä saloa

myöten, toinen toista ei tapaa?

368. Kaksi uppia merellä, toinen nousi, toinen laski?

369. Kaksi weljestä ikänsä rinnan juoksee, ei kumpainenkaan

edelle pääse?

370. Kaksi wenyi, kaksi seisoi, wiides käwi edestakasin?

371. Kaksi wetää, neljä juoksee tyrylyttyyn, tyrylytystä

pyörynloikkaan, pyörynloikasta pyrähti lentämään?

372. Kaksi äitiä, kaksi lasta, kolme päätä?

373. Kaksijalkainen menee nelijalkaisen luoksi, nelijalkainen

kuusijalkaisen luoksi, kuusijalkainen pyörykkäisen luoksi,

pyörykkäinen nelisuppuisen luoksi?

374. Kaksijalkainen, nelikorwainen, henki toisinaan sisässä,

toisin ajoin hengetönnä?

375. Kaksikätinen, kaksipäinen, nelisilminen, kuusijalkainen?

376. Kaksitoista warista katoaa, yksi ammuttiin, montako jäi?

377. Kala kypsi, liemi keittämätön?

378. Kala uusi, liemi kypsi, kahdenhaarainen kapusta?

-----

366 Reimiä, kalanlankaa, lasketaan ja koetaan. 367 Reenjalakset -- Kuu

ja aurinko. 368 Kuu ja aurinko. 369 Katso: 365. 370 Katso: 351. 371

Lypsäntä, kirnunta ja woi. 372 Katso: 348. 373 Mies, hewoinen, reki,

keko ja riihi. 374 Kätkyt, kehto, liekku, waku, tuutu; lapsi toisinaan

sisässä. 375 Katso: 346. 376 Yksi, nimittäin se ammuttu, toiset ensiwät

matkaansa. 377 Suolakala puolikossa. 378 Nuotta.

30

379. Kamppi seisoi kankaalla kahdeksalla kantapäällä?

380. Kananpesä kankaalla, keskellä muna märännyt?

381. Kanasia kaksi ortta, kaikki ihan walkeita?

382. Kannettawa wäsyy, kantaja ei wäsy?

383. Kanto seisoi kankaalla...

384. Kappi seisoi kankaalla yhä yhdellä jalalla?

385. Karhun käpälä karsinassa?

386. Karhu nousi pahnastansa ja puhalsi joka karmastansa?

387. Karwainen alta, karwainen päältä, karwainen molimmin puolin?

388. Karwainen alta katsoi nappulaista nielläkseen?

389. Karwainen hömmötetään, paljas pannaan sisään?

390. Karwainen hömmötyinen, siihen paljas pistetään?

391. Karwainen katsoo akkunan alta mullikaista nielläksensä?

392. Karwainen kun lammas, kewiästi keikuttaa, ei karwainen kuitenkaan?

393. Karwasuinen katselee nilkopäätä nielläkseen?

394. Kasta, pistä, menetä, wedätä, knn ei mahdu, nuole päätä?

-----

379 Kirkko -- Tuulimylly -- Kirppu. 380 Potakat, perunat, maaomenat

kasvaessaan, istukas keskellä. 381 Hampaat suussa. 382 Soutaja ja wene.

383 Katso: 379, 384 Sieni -- Wäkkärä. 385 Uuninluuta. 386 Tuisku. 387

Ryjy. 388 Wuona, karitsa imee. 389, 390 Karwakinnas, turwakko,

rukkainen. 391 Katso: 388. 392 Harakka. 393 Katso: 388. 394 Kun neula

rihmoitetaan, langoitetaan.

31

395. Kaswoi kaunis kansakunta omalla elinsialla; tuli tuima murhamies,

kaatoi kaikki nuo katalat, poltti luunsakki poroksi?

396. Kataja kallion nenässä lekkuu tuulet, lekkuu tyynet?

397. Kataja mäellä kaswoi ylös tywen, alas latwan?

398. Katajainen katti naukui, winkui waskinen orawa?

399. Katajainen niemen päässä, juurin ylähäksi, latwoin alahaksi?

400. Katajainen niemen päässä, tuulelta tuhaelee?

401. Katajapehku niemen päässä, tuhisee tulettakin?

402. Katajikko niemen päässä, liikkuu tuulla, tyynelläkin?

403. Katsoo, katsoo, ei koskaan silmät räwähdä?

404. Katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan silmät wärähdä?

405. Katti seisoi kankahalla, kahdeksalla kantapäällä?

406. Katti uida uikuttaa, jälki jäähän kohmettuu?

407. Kattila kiehui kankaalla ilman puutta, terwaksitta?

498. Kattila mäellä kuohui, ilman puitta, walkiatta, kokitta,

kohentajatta, pawaritta, paistajatta?

409. Kaunis tynnyri Turussa, täynnä tuoresta lihaa?

410. Kauranärte kankaalla, kulta napa närttehessä?

-----

395 Kasken kaataja, hakkaaja. 396 Parta. 397 Hewosen häntä -- Parta.

398 Waskikantele. 399-402 Hewosen häntä -- Parta. 403, 404 Silmät,

reiät saawin eli korwon korwissa. 405 Kirkko -- Tuulimylly. 406

Sukkula, syöstäin. 407, 408 Muurahaiskeko, kusiaispesä, wihalaispesä.

409 Muna. 410 Puurowati ja woi silmässä.

32

411. Kauris seisoi...

412. Kedolla kengätön?

413. Kehrä... Kehri...

414. Keitto kiehui kalliolla, ilman puitta, walkiatta, kokitta,

kohentajatta, kattilatta, katsojatta?

415. Kekkosessa lehtonen, lehtosessa lintusia?

416. Kekonen keritty, kullalla katettu?

417. Kellen ensiksi kättä tupaan tullessa annat?

418. Kellen ensiksi suuta tupaan tullessa annat?

419. Kellä keketin korwat, kenen korwat keksällään?

420. Kellä kieli päälaella?

421. Kellä silmät korwissa?

422. Kellä silmät niskassa?

423. Kellä suu keskellä päätä, kellä silmät kiirallaan, kellä korwat

kietsallaan?

424. Ken ensimäisen tynnyrin tapin teki?

425. Ken koskematta heiniin menee?

426. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi kättä antaa?

-----

411 Katso: Kamppi seisoi... 412 Kettu, repo. 413 Katso: Keträ...

Ketri... 414 Katso: 407. 415 Pää, tukka ja eläwät ihmisen päässä.

416 Puurowati, huttuluota. 417 Owenriwalle, kääkälle, wedätille,

uksiraudalle, awaimelle. 416 Lämpimälle. 419 Tuopilla. 420

Tuohikontilla. 421, 422 Reen painimella. 423 Korwolla eli saawilla.

424 Joka ensimäisen tynnyrinkin. 426 Päiväpaiste -- Kaste, sumu, huude,

kuura, uswa. 426 Owen ripa, uksirauta, kääkä, wedätti, awaimen perä.

33

427. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi suuta antaa?

428. Ken wieraalle tupaan tullessa irwistää?

429. Ken wieraalta tupaan tullessa ensisanomat kysyy?

430. Kenen...

431. Kepitetty, kengitetty, pantu wierahan waraksi?

432. Keppi tielle kenkitetty, mänki mäelle mänkitetty, tulewia

tuntemaan, menewiä katsomaan?

433. Kerran seisoo, kolmasti kuolee, puilla hakataan, weteenki

nakataan?

434. Kerä edellä, keppi jäljessä, ruumenus keskellä?

435. Kerä edellä, säkki keskellä, pikku puikkarin perässä?

436. Kerä juoksi tietä myöten, käkkärä kerän jälestä?

437. Keräpää, korentohäntä, keskus yhtä ymmyrjäinen?

438. Kesäksi kengiksen, talweksi riisuksen?

439. Kesäksi pukee...

440. Kesällä wihmaa waraa, talwella pakkaista ei pelkää?

441. Kesallä wiuhkaa, wauhkaa, talwen aitassa asuu?

442. Kesän kesti, talwen leski, syksyllä nuori neito?

443. Kesän lakitta, talwen lakkipäällä?

-----

427 Lämmin. 428 Seinänrako. 429 Koira. 430 Katso: Kellä... Minkä... 431

Kahlekoira. 432 Wiiri. 433 Pellawa. 434, 435 Kissa, katti, kasi. 436

Hewonen ja kärrit. 437 Katso: 435. 438 Wiikate, wiitake, wikatin. 439

Katso: Talweksi riisuu... 440 Turkki. 441 K. k. 438. 442 Riihi --

Haasia, kyäs, kuhila, auma. 443 Kanto; talwella lumitykky päällä.

34

444. Kesän leski, talwen leski, syksyllä miehen morsi?

445. Kesän turkkipäällä, talwen alasti?

446. Kesän keikkuu, talwet nokkii?

447. Kesät hetteillä heiluu, talwet aidalla asuu?

448. Kesät makaa, talwet liikkuu?

449. Kesät leskenä, syksyt morsiamena?

450. Kesät syöpi, talwet makaa?

451. Keträ kirpoi katajan kuoren alle, ei kieltä saada?

452. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, ilmoa ihoamaan,

tuulen teitä tuntemaan?

453. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, wierahia

wartomahan, kansoa kereämähän, tulewia tuntemahan, saapia

ihailemahan?

454. Keträwarsi kengitetty, sepin maahan seisotettu, ilman teitä

tietämään, suuntia sanelemaan, wierahia wiittomaan, outoja

opastamaan?

455. Kiehui kattila mäellä...

456. Kiehuu, kiehuu, ei koskaan kuohu?

457. Kiekeroinen, kaakeroinen, kaikki pellot pelmuaa, halmeet kumoelee?

-----

444 Katso: 442. 445 Lehto, lehtipuu, koiwu j. n. e. 446 Wene; talweksi

kumotaan. 447 Wiitake, wiikate. 448 Reki. 449 Haasia. 450 Aura. 451 Kuu

eli päiwä, aurinko, menee pilwen taaksi, eli laskee. 452 Tuulikukko,

wiiri, laku. 453 Tapuli, kellokaastari -- Tuulikukko, wiiri, laku. 454

Katso: 452 -- Tien osottaja, oswiitta. 455 Katso: Kattila mäellä... 456

Katso: 407 -- Aaltoawa, lainehtiwa järwi. 457 Sirppi, kamppi.

35

458. Kiikku kiukahalla?

459. Kiilo penkin alla?

460. Kiinni puu, kiinni luu, kiinni liha, kiinni nahka, itse

päälle keikahda?

461. Kiitää kaataa kiwisessä kirkossa, huutaa hoilaa punaisessa

muurissa?

462. Kiitää kaataa, yöksi aidalle lentää?

463. Kilisee kalisee, luisten lukkojen takana?

464. Kilkkaa kalkkaa...

465. Killeroittaa, källeröittää, katajaisella kaarnalla?

466. Kinni puussa, jänni maassa, karwakessi kuusen alla?

467. Kinni puussa, känni maassa, karwakinni puun juuressa?

468. Kiparin mäki sulkkuisella wyöllä wyötetty?

469. Kipilipi linnukkinen, eikä kestä nuotan nuorat, eikä seitsemät

seljykset?

470. Kippalakki, raikka takki, paita=päällä parhaat tawarat jakaa?

471. Kirjawa karja, musta paimen?

472. Kirjawa karja niinistä siltaa waskiseen linnaan?

473. Kirjawaa karjaa ajetaan niinistä siltaa rautaiseen linnaan?

-----

458 Padan haahlat; raakku. 459 Kirwes. 460 Satuloitseminen ja selkään

nouseminen. 461 Kirkonkello. 462 Y. k. 438. 463 Kieli. 464 Katso:

kilisee kalisee... 465 Silmä. 466 Orawa, jousi (pyssy) ja koira. 467

Orawa eli lintu, jousi ja koira. 468 Ukonkaari, wesikaari. 469 Hiiri.

470 Pappi. 471 Kirkkokansa ja pappi -- Seurakunta ja pappi. 472, 473

Katso: 204.

36

474. Kirjawainen, karjawainen, sylenpituinen palikka?

475. Kirjawainen, karjawainen, woittu wuoren mustasella?

476. Kirjawampi kissan häntää, lemeämpi lehmän wuotaa?

477. Kirkkoa salwetaan, lastua ei saa?

478. Kirpitsa, korpitsa, korwista rippuu, ruskia repo häntää nuolee?

479. Kirposi kultainen awain kultaiselle kuomikolle, kuu löyti,

päiwä peitti?

480. Kirppu metsään menee, ei tuhannella hewosella kotiin saada?

481. Kirppuna metsään wiedään, möykkynä kotia tuodaan?

482. Kirskaa, karskaa, tihiässä wiitassa?

483. Kiteroittaa, kateroittaa, kaikki kädet katsoo?

484. Kitseroinen, katseroinen kaikki pellot kaalitsee, kaikki

askelet lukee?

485. Kitti katti wettä uipi, jälki jääksi kylmettyy?

486. Kituu yöt, kituu päiwät, lehden ajan lepää?

487. Kiukerainen, kaukerainen, kaikki pellot pehmittää, kaikki

lainiot lukee?

488. Kiukurainen, koukurainen, kaikki pellot perkkoaa, kaikki

halmeet hakee?

-----

474 Käärme. 475, 476 Waippa, raanu, ryiy. 477 Eloja aumataan -- Heiniä

suowataan. 478 Wiinapannu. 479 Kaste kukilla: halla, kuura, härmä. 480

Tulikipuna sytyttää metsän; kulowalkia, metsäwalkia. 481 Nauriin siemen

ja nauris. 482 Keritsimet, lammasraudat 483 Kääkä. 484 Sirppi. 485

Sukkula eli syöstäin kutoessa. 486 Kytkyt, kytkystä. 487, 488 Aura --

Sirppi.

37

489. Kiuskaa, kauskaa, tihiässä wiidassa?

490. Kiwen päällä kiiluwainen, aidan raossa wälkkywäinen?

491. Kiwi alla, kiwi päällä, waahti keskeä waluu?

492. Kiwijalka, tuohikenkä, läksi suota sotkemaan, wetelätä

wellomaan?

493. Kiwikenkä, tuohihattu, wedessä seisoo, maalla kaatuu?

494. Kiwikenkä, tuohilakki, kenen saapi surmoaa?

495. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki, wiisisilmäinen otukka?

496. Kiwinen pelto, koiwuinen siemen, rautainen aura?

497. Kiwinen pelto, puinen piennar, wiisin kuusin rikkaissa,

yksin köyhissä kodissa, eikä aina yhtäkään?

498. Kiwinen pelto, rautainen äes, koiwnn kuoret siemenenä?

499. Kiwiset pellot, puiset pientaret?

500. Kodissa kolahti, rannalla rojahti, sinisotkanen seljällä?

501. Kodissa syntyi, korwessa kaswoi, seinällä seisoi, naulalla

naukui, polwella lauloi, pöydällä pöräsi?

502. Kohdallaan tyhjä, kumollaan täysi.

503. Kohdin seinään, selin pirttiin?

-----

489 Katso: 482. 490 a) Käärme, b) Tähkä. 491 Myllynkiwet ja jauho. 492

Nuotta. 493, 494 Werkko. 495 Pirtti. 496 uuni, halot ja uunin koukku,

hiilihanko -- Tulukset, katso 498. 497 Lasiakkunat. 498 Tulukset,

tuluskääry; peltona pii, limsi, linttu; äkeenä tulirauta, karkku;

siemenenä taula. 499 Ikkuna. 500 Wene. 501 Kantele. 502 Hattu, lakki.

503 Kirwes.

38

504. Koira haukkui kolkutteli, alla mäen mälkytteli, minä hännästä

pitelin, saparosta pyörittelin?

505. Koira haukkui kollotteli, mäen päällä mällötteli, mies hännästä

piteli, saparosta sapsutteli?

506. Koiwu kaswoi korwen maalla, haapa Hastingin aholla, juuret

yhteen jutisi, eipä latwat tärpä'känä?

507. Koiwu Kolmangin mäellä, haapa Hallan taipaleella, juuret yhteen

jupuwat, latwat ei täritä'kään?

508. Koiwunen kollia, haapanen hallia, juuret yhteen täyttää, latwat

ei koske'kaan?

509. Kokkula korwessa?

510. Koko kesän tanssii ja leikitsee, talweksi muotonsa peittää?

511. Kokonpesä pirtissä?

512. Kolkkaa, kalkkaa, kalliolla?

513. Kolmasti päiwässä päälleen pnkee, enimmät ajat alasti seisoo?

514. Kolmea jalkaansa tulessa paahtaa?

515. Kolmijalkainen paikallansa pyörii?

516. Konstipuu, kopetto koiwu, jonka luika laukaisee, miehen surma

siukaisee?

517. Kontio korolla seisoo, kolme jalkaa perässä?

-----

504 Loukku loukuttaessa -- Kirnu kirnutessa. 505 Kirkonkelloa soitetaan

-- Loukutetaan -- Halkoja leikataan. 506-508 Lehmän eli härjän sarwet.

509 Kontio, Karhu. 510 Järwi. 511 Kaappi. 512 Nuottowe, nuottawäki. 513

Ruokapöytä. 514 Jalkapata, pannu. 515, 516 Pyssy. 517 Rukki kehrätessä.

39

518. Kontio korotalla yhdellä jalalla?

519. Kontio korwesta nousi kahden hännän huiskaralla, neljän silmän

mulkaralla, kahdeksan jalan keralla?

520. Kontion käpälä pirtissä?

521. Kontionpesä pirtissä?

522. Koputtaa kodan päälle, naputtaa nawan päälle, kun pääsee sisään

sanoo karnaks?

523. Korkiampi kotaa, matalampi rekiä, mustempi syttä, walkiampi lunta?

524. Korppi lenti kongotteli, wesi siiwistä sirisi?

525. Korppi lenti korwen rannat, weri siiwistä sirisi?

526. Korwa kuulee, silmä näkee, räpästää, ei ota pois?

527. Korwat on, ei kuule, silmät on, ei näe?

528. Korwessa kokottawainen, mäellä mäköttäwäinen?

529. Koska seulalla wettä kannetaan?

530. Koskeen kurkottaa, eikä koske kuitenkaan?

531. Koskella kohisteleksen, wirran päässä wietteleksen?

532. Koskella korotteleikse, alla wirran wietteleikse, kuorehia

kulkkuhunsa?

-----

518 Reppänan eli lakeiscn lauta ja warsi. 519 Härkäpari -- Tiine lehmä

eli hewoinen. 520 Uuninkoukku, hiilihanko, uuninluuta. 521 Uuni. 522

Awain ja lukko. 523 Harakka. 524, 525 Wesimyllyn ratas -- Soutuwene.

526 Lakinlappu -- Korwarengas, koltuska. 527 Korwo. 528 a) Kontio,

Orawa. b) Jywäauma, ruislawa. 529 Kun on pohja sawettu eli wesi jäässä.

530 Haahla kiehuwaan pataan. 531 Kapusta, kauha, kiehuwan padan

laidalla. 532 Ahrain, ahingas, arina.

40

533. Kotona...

534. Koukulla wedetään, reellä työnnetään, ei koskaan syöjä täydy?

535. Kouraan mahtuu, pirttiin ei mahdu?

536. Kouristat, niin kouran täysi, lewität, niin pellon täysi?

537. Kudottu, keträtty, wuoltu, westetty, paita alla, liha päällä?

538. Kuikelo kujalla... Kuikero kujassa...

539. Kuin liuki... Kuin menee...

540. Kuinka paljo matkaa taiwaaseen on?

541. Kuinka paljo sawua yhdestä sysimiilusta lähtee?

542. Kuinka sitte maailma sikiäisi, jos kaikki miehet ja waimot

kuolisiwat yhteen aikaan?

543. Kuinka sywä meri on sywimmästä paikasta?

544. Kuippana kolpilla?

545. Kuiwa kurkku luita puree?

546. Kuiwa kuusi kankaalla, tuoreet käwyt tekee?

547. Kuka... Kukali... Kukas...

-----

533 Katso: Kodissa. 534 Wesisahaan tukkia sahattaa. 535 Nuottauitto,

salko, walkki. 536 Willalewet, kielamusta ja kartta. 537 Kynttilä. 538

Katso: Mikä kuikelo ... Mikä kuikero... 539 Katso: Kun liuki... Kun

menee... 540 Yksi silmänkanto, näkemä, ojelma. 541 Se minkä jäännökset

painawat wähemmin, kun mitä puut ja muut aineet pannessa painoiwat. 542

Pojat naisiwat tyttäriä ja saisiwat lapsia. 543 Kerran kiwellä heittää.

544 Taikinatiinu. 545 Loukku. 546 Seiwäs, riuku, humalikossa ja umalat.

547 Katso: Ken... Mikä...

41

548. Kukkanen kuusessa, helykiwi juuressa?

549. Kukko kulta kutkuttaa, nenä notko notkuttaa, hietaisessa

hetteessä?

550. Kukko kupariharja, katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan

silmiään räwäytä?

551. Kulkee kun kujari, matkaa kun majuri, iän kaiken iswosalla,

polwen kaiken potwatalla?

552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun waltaherra, joka wuosi

warrotaan köyhimpäänkin kotihin?

553. Kulkee yöt...

554. Kulkiessa tunnet, korwilla kuulet, silmillä et näe?

555. Kullalla walettu, hopialla holwattu, wankuu ja wonkuu,

wiikon päästä wiimeistäkin?

556. Kullassa kulajaa, hopiassa heläjää, ikkunasta pirttiin tulee,

owest' ei sinä ikänä?

557. Kullittu kallitun perää nuolee?

558. Kulta alla, kulta päällä, neitsy tanssi kullan päällä?

559. Kultaa kujaset täynnä, hopiata tanhuaiset, eik' ole omistajata?

560. Kultaa kullat, hopiata hopiat, mustan metsän rannalla kantawat?

-----

548 Orawa eli lintu ja koira. 549 Kapusta, kauha, woita suolatessä. 550

Tuulikukko, kukon kuwa wiirin, laun, päässä. 551 Wesi wedetään rannalta

kotiin -- Wesi koskessa, wirroissa, jokiloissa. 552 Joulu; pääsiäinen;

kekri. 553 Katso: Yöt kulkee... 554 Tuuli. 555 Kirkonkello. 556

Päiwäpaiste; kuntama. 557 Tuli ja pata. 558 Riihen puiminen. 559

Päiwäpaiste; kuutama. 560 Korwarenkaiset, korwalehdet ja hiukset.

42

561. Kultatahko tanhualla, eik' ole kullan korjaajata, tuon

kaluksi katsojata?

562. Kulwolintu kuita syö watwolinnnn takapäästä?

563. Kumartaa kuusen latwat, järäjää järwen rannat, kuningasta

kulkewaa, herraa waeltawaa?

564. Kumman ennen otat: aidan raosta rapsawaisen, kiwen alta

kiiltäwäisen?

565. Kumman ennen otat: kiweltä kiltsottajan, aidan raosta

rapsottajan?

566. Kumman ennen otat: kuolleita kuopallisen, makkaroita

maljallisen?

567. Kumman ennen otat: kuusikossa kupsaawan, lepikössä lepsaawan?

568. Kumman ennen otat: lehossa lepsäwän, wai kuusessa kupsawan?

569. Kumman ennen otat: mäeltä mäköttämäisen, korwesta kokottawaisen?

570. Kumman ennen otat: suolta sonnin munat, jäältä jännin munat?

571. Kumman ennen otat: ämmän rupisen pään, elikkä woileiwän akkunalta?

-----

561 Aurinko taiwaalla. 562 Rukki. 563 Tuuliainen, tuuliaispää kulkee.

564 a) Tähkä, b) Käärme. 565 a) Käärme, b) Tähkä. 566 a) Nauriskuoppa,

b) Käärmeet. 567 a) Orawa, b) Sammakko, ojakonna, kokuna. 568 Katso:

edell. 569 a) Jywäauma, ruislawa, b) Kontio, karhu -- Honka. 570 a)

Lakat, hillat, muuramet, b) Hewonkakarat. 571 a) Räätikkä, sinikka,

juuriska, lanttu, juntti, b) Räkä nenässä.

43

572. Kumollaan täysi, kohdallaau tyhjä?

573. Kumuaa kumia kello...

574. Kun liuki laukiaa, miehen surma suikiaa?

575. Kun menee, ei tee tietä, kun tulee, niin tekee?

576. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo, kun kotiin tulee,

niin metsään katsoo?

577. Kun metsään menee...

578. Kun nielee, niin juuttuu, kun sylkee, niin tuli lentää?

579. Kun nousisi, niin taiwahan tapaisi; kun olisi kädet ja jalat,

niin warkahan sitoisi; kun olisi suu ja silmät, niin kaikki

puhuisi?

580. Kun on kumossa, niin on täynnä, kun on kohdallaan, niin on

tyhjänä?

581. Kun on ylöspäin, niin on tyhjä, kun on alaspäin, niin on täysi?

582. Kun ottaa, niin enenee, kun panee, niin wähenee?

583. Kun painaa, niin pussahtaa, kun nostaa, niin lössähtää?

584. Kun paiskaa, niin parahtaa, kun kumartaa, niin kurahtaa,

kun wetäsee, niin weri lähtee?

-----

572 Lakki, hattu. 573 Katso: Kuuluu kumia... 574 Pyssy ja laahdinki.

575 Uuninluuta, kiukaan hawut. 576 Kirwes eli kuokka olalla. 577 Katso:

Mies metsään... 578 Pyssy laahatessa (ladatessa) ja ampuessa. 579

Maantie. 580, 581 Katso: 572. 582 Kuoppa, hauta, awanto -- Ikkunan

lauta, luukku -- Welka. 583 Taikina sotkiessa, wastatessa. 584 Koiwu

kewäillä hakatessa -- Juomatynnyri.

44

585. Kun pistät, niin pirskahtaa, kun nostat, niin norskahtaa,

kun wedät, niin wettä lähtee?

586. Kuu pistää, niin pirskahtaa, kun wetää, niin wettä wiskaa?

587. Kuningas kultapöksy kiertää kiwistä wuorta, somerista sorkuttaa?

588. Kuningas kuulee, harwoin näkee. Jumala ei sinä ikänä, talonpoika

joka päiwä?

589. Kuningas pieni, kädet pitkät?

590. Kunne juokset koukkupolwi nihwoilta karitsoihinsa?

591. Kunne kuljet kulukoira, minne menet monikiwerä?

592. Kunne luot sinikeräset, sinne'pä et pääse'kään?

593. Kunne läksit monikowero?

594. Kunne menet...

595. Kuoliat kotihin tuotiin, waras puuhun hirtettiin, tie kumohon

kaadettiin?

596. Kuolleita kuopan täysi, makkaroita maljan täysi?

597. Kuollut eläwätä wiidasta wetää?

598. Kuoren syöpi, sydämellä lentää?

-----

585, 586 Waatteita pestään, pyykkiä sotketaan, sotkuja surwotaan --

Wettä ammenetaan kaiwosta -- Kirnutaan, oluttynnyri. 587 Sirkka. 588

Wertaisensa. 589 Uunin patsas ja orret. 590 Kurki. 591 Nurmen kysymys

ojalta eli joelta, johon joki wastaa: "mitäs huolta paljaspäällä?"

taikka: "mi huoli kerittypäällä?" 592 Et pääse, minne silmäsi luot.

593 Katso: 591. 594 Katso: Minne menet... 595 Kalat, nuotta ja wene.

596 Katso: 566. 597 Harja, suka, kampa. 598 Petäjän kuori syödään ja

puusta tehdään suksia, joina hiihdetään.

45

599. Kuorma huokaa, kantaja ei tunne'kaan?

600. Kupeestaan syöpi, päästään ulospanee?

601. Kuppi kumossa, täynnä tuoretta lihaa?

602. Kurjen kaula merestä poikki?

603. Kurjen ukko saapasjalka astuu kiwistä wuorta, kiwiwuori wonkasee?

604. Kurotaikse, keikotaikse, äsken äänehen parahti?

605. Kusta tulet kuu=otsa? -- Täältä tulen tähtiotsa mielettömästä

linnasta?

606. Kuta enemmin...

607. Kutulintu kutwentaa, watulintu wastaan ottaa?

608. Kutwalintu kuuta syöpi watwolinnun suukkoseen?

609. Kuulet tulewan, et arwaa lähtewän?

610. Kuuluu kumia kello talonpojan tanhualta?

611. Kuuluu kumia ääni pitkän pellon piertaneelta?

612. Kuuluu kun kuningas, heläjää kun herrasmies, joka talon käypi,

tehdään waraa kun walloille?

613. Kuuluu kuin kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa

walmistaa?

614. Kuusi jalkaa, kaksi jälkeä?

-----

599 Soutaja ja wene. 600 Tynnyri -- Pyssy. 601 Katso: 572. 602 Padan

sanka, kattilan panka. 603 Hiilikoukku, hiilihanko -- Aura. 604 Kukko.

605 Saunaan meniä ja saunasta tulia. 606 Katso: Jota enemmin... 607,

608 Rukin rauta ja rulla. 609 Surma, kuolema. 610 Kirkonkello. 611

ukkonen. 612 Katso: 552. 613 Ruttotauti -- Ukkonen -- Tuuliaispää. 614

Reen kaplaat ja jäljet.

46

615. Kuun lainen, päiwän lainen, sekä hiiren hännän lainen?

616. Kuusi jalkaa, neljä silmää, kaksi kättä, kaksi päätä, hännällinen?

617. Kuusijalkainen, yöllä lattialla hipottelee, päiwäksi seinille

nousee?

618. Kuusi meillä, kuusi teillä, kuusi kaikella kylällä?

619. Kuusi weljestä yhden lakin alla yksillä siwakoilla hiihtaa?

620. Kuusikossa kupsoawa, lepikossa lepsoawa?

621. Kuusiläpinen kurikka, lipiläpi seitsemäsi?

622. Kuusireikäinen kurikka, emä reikä seitsemäsi?

623. Kuussaa, kaassaa, illalla sanoo lopsis?

624. Kyhkynen kyperöselkä pantu wuorta paimenehen siksi ilmoksi iäksi?

625. Kykky kynnyksellä?

626. Kykräselkä, käkräselkä, lammin ympäri latoo?

627. Kyljestään syöpi, suustaan purkaa?

628. Kylkiluita lukein kylään menee, willapäänä kotiin tulee?

-----

615 Nauris. 616 Ratsastaja ratsunensa. 617 Lude; torakka. 618 Pirtin

akkunia Wenäjän Karjalassa. 619 Reen kaplat, kori ja jalakset. 620

Katso: 567. 621, 622 Ihmisen pää; lipiläpi s. o. suu. 623 Kenkä, wirsu,

löttö, ruojus. 624 Jauhekiwen käsipuun kanta. 625 Kissa -- lapsi. 626

Kapusta, kauha, juomapytyssä -- Lusikka puurowadissa, kuiri

huttuluodassa. 627 Pyssy. 628 Heinähäkki.

47

629. Kylmä kannikka ikkunan takana?

630. Kylän koira kyykyllänsä, kaikki laineet lukee, kaikki

aallot arwelee?

631. Kylän korja käykyllänsä, kaikki pellot pelmua, kaikki

wainiot wakoo?

632. Kymmenen weljestä hirttääwät korttelin kokosen huoneen läpi?

633. Kymmenen wetää neljästä niemestä lewiähän liettehesen, lewiästä

lietteestä pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awoon laukkuun?

634. Kynsikäs wei päiwän tiedon pellon parannukselta?

635. Kynsillinen söi päiwän wiisaan pellon höystöltä?

636. Kynsillä kiskotaan lihaa päästä, eikä itke kuitenkaan?

637. Kynsitöin, käpälitöin, seinää myöten nousee?

638. Kyrön ukko rautakenkä astuu kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa?

639. Kyykky kynnyksellä?

640. Kyynärä karwaista, koura paljasta?

641. Kyynärä karwaista, kyynärä paljasta, kyynärä perän alaa?

642. Kyynärä karwaista, pion ala paljasta?

-----

629 Kuu. 630 Aura -- Wene. 631 Aura. 632 Suutarin sormet kenkää

ommellessa, neuloessa. 633 Sormet, lehmän nisät, lypsinkiulu, kirnu ja

suu eli woipytty. 634, 635 Hawukka kukon tunkiolta. 636 Hamppu. 637

Taikina. 638 Katso: 603. 639 Katso: 625. 640 Kylpywasta. 641

Wanhanaikuisessa ketrinwärkissä kuontalo, kuoselin warsi ja kanta,

jonka päällä keträtessä istutaan. 642 Katso: 640.

48

643. Kyyry kynnyksellä?

644. Kyyrähartia, käärähartia, yhdestä lammista wettä juowat?

645. Kyyräselkä, kääräselkä, ympäri lammin latoo?

646. Kädetön, jalaton, seinää nousee, kiukaalle pääsee?

647. Kähäräpäitä miehiä pirtin täysi?

648. Käki kukkui kuusessa, puoli saloa huuteessa?

649. Käki kukkui, maa kumisi, lehdet liikkui, linnut lauloi?

650. Käki kultainen kutee, maukku päällä mallahtaa?

651. Känni maassa?

652. Kären uuttu mättäässä, reunalla reheä kuusi?

653. Kätti kitti merta uipi, jälki jäähän jähmettyy?

654. Kättä koukkaa, tietä neuwoo, eikä sano kunne'ka menee?

655. Käwi tässä kääriäinen, kulki kullan nuppulainen, teki tansin

tanhualla, tanhualla käydessänsä, silmät päässä nurjallaan?

656. Käy kun äiä, lentää kun lintu, maan mustoinen, someron suuruinen?

657. Käy käymistään, lyö lyömistään, owensuussa ikänsä elää,

pöydänpäähän ei woi päästä?

-----

643 Kissa. 644 Lusikat 645 Lusikka. 646 Taikina pytyssä eli tiinussa.

647 Maltaat tiinussa. 648 Pappi ja kirkko. 649 Kirkonkello ja

jumalanpalwelus. 650 Woita kirnutaan. 651 Katso: Kinni puussa... 652

Hewosen häntä. 653 Sukkula, syöstäin, kangasta kutoessa. 654 Tien

osottaja, oswiittapuu. 655 Sammakko, ojakonna, kokuna. 656 Sontiainen.

657 Owi.

49

658. Käypi yöt, käypi päiwät, perillen ei toiwo'kaan?

659. Kääry kartanolla?

660. Könkönenä könönen, äyhkäwä änkkänen, tapellen ruokansa ottaa?

-----

658 Tiimakello, uuri. 659 Koira. 660 Haukka ja alli.

50

661. Lahdet kaidat, niemet pitkät, kalliot nenässä nienten?

662. Lahna kultainen kutee, määhnä päällä mälskää?

663. Laki täynnä lampaita, keskellä keritty uuhi?

664. Lammas lääwähän menisi, ei mahdu saparoltaan?

665. Lammas metsästä tulee, willat maata wiilee?

666. Lammas määkyy mäellä, mäkäriä mäki täynnä?

667. Lampaat aidassa, hännät ulkona?

668. Lampaat astuu kiwistä siltaa myöten, meren jokeen täytyy?

669. Lampaat lahdelle juoksi, yynnä syöwät, yynnä juowat,

maljasta hopeisesta, pikarista kullatusta?

670. Lampaat lahden takana, syöwät kullaista kuloa, hopiaista

heinän päätä?

671. Lampaita lato täynnä...

672. Lampi matala, pohjaa ei näy?

673. Lappalainen, laiha poika, hiihtää ilmoisen isäntä pyhän

weljensä latua?

674. Lastu lammissa, ei koskaan mätäne?

675. Lastu lattialla...

-----

661 Sormien wälit, sormet ja kynnet. 662 Kirnutessa woi kohoaa päälle.

663 Taiwaalla tähdet ja kuu. 664 Katso: 141. 665 Heinäkuorma. 666 Pappi

eli lukkari ja wäki kirkossa. 667 Lusikat kupissa. 668 Kosken kuohu.

669 Herranehtoolliswäki, alttariwieraat. 670 Y. k. e. -- Hiilet

uunissa. 671 Katso: Lato täynnä... 672 Rokkawati. 673 Kuu. 674 Kieli

suussa. 675 Lapsi.

51

676. Lato alla, mylly päällä, tiuha metsä myllyn päällä,

orawia metsä täynnä?

677. Lato täynnä lampaita, keskellä keritty oinas?

678. Lattian lewyinen, lehden lewyinen?

679. Latwa kun wasta, keskus kun kerä, juuri kun hiirenhäntä?

680. Latwa punainen, juuri karwainen?

681. Lauta liikkuu, lammikossa, ei kuiwa, ei märkäne?

682. Lauta lyöty lammikkoon, ei märkäne, ei mätäne?

683. Lauta wedessä yöt ja päiwät, eikä milloinkaan mätäne?

684. Lautta lahteen menee, lautan täysi laulajoita?

685. Lautta lammissa, ei wety, ei märkäne?

686. Lautta pyörii, salko wetää?

687. Lehden keweys, lattian leweys?

688. Lehdikki lehdossa seisoo yksinäisellä jalalla?

689. Lehmo lääwässä, kieli ulkona?

690. Lehmä lääwään menee, häntä ulos jää?

691. Lehmä luun kantoi, luu wasikan antoi?

692. Lehmä teki luun, luu teki wasikan?

-----

676 Katso: 8. 677 Hampaat ja kieli suussa. 678 Sawu saunassa, pirtissä

eli muussa huoneessa. 679 Nauris kaswaessaan. 680 Muurain, lakka,

hilla; mansikka; mesimarja. 681-683 Katso: 674. 684 Sorsan poikowe,

sorsa poikinensa. 685 Katso: 674. 686 Käsikiwi. 687 Katso: 678. 688

Sieni. 689 Walkia uunissa, lieska, liekki suulla. 690 Lusikka. 691, 692

Kana munan ja muna pojan.

52

693. Lehmät lääwässä, sarwet ulkona?

694. Lehtoon ei mahdu suureenkaan, peltoon mahtuu pieneenkin?

695. Leikkaa yöt, leikkaa päiwät...

696. Lemmen lehti liehahtaa, sitä kaikki katsahtaa?

697. Lemmen lippu liepsahtaa, kaikki kansa katsahtaa?

698. Lemmikki lehdolla seisoi yhden jalkansa nojassa?

699. Lemmikki lehdolla yhdellä jalalla?

700. Lensi lintu siiwitönnä, istui puuhun jaloitonna, tuli neitsyt

suuton, söi sen linnun suolatta, paistoi ilman walkiatta?

701. Lentää kun lintu, raskaan kuorman kantaa?

702. Lentää kun lintu, saarnaa kun pappi, menee mättääseen,

tekee pesän?

703. Lentää kun metso, hyräjää kun pappi, maahan menee kun mato?

704. Lestynä, pestynä, pantu wieraan waraksi?

705. Lewitä karwaista, pistä siihen paljasta?

706. Lewitä polwet, hajota haarat, pistä piikillä keskeen?

707. Lewiänä pellollinen, koottuna kourallinen?

-----

693 Lusikat lowipuussa. 694 Hara, karhi, astuwa, äes. 695 Katso: Yöt

leikkaa... 696, 697 Owi aukastaan -- Sawu. 698 699 Katso: 688. 700

Lumitykky puun oksalla ja päiwäpaiste. 701 Laiwa. 702 Mehiläinen. 703

Sontiainen. 704 Woi. 705 Karwakinttaasen, turwakkoon, rukkaseen

pistetään paljas käsi. 706 Kankaan kutominen. 707 Willat ja kartta.

53

708. Lewiätä liewettä, walkiata waatetta, pannaan pitkään pörpötsiin?

709. Liemi kypsi, keitos uusi, kaksihaarainen kapusta?

710. Liemi uusi, liha kypsi?

711. Liha alla, liha päällä, pienet puikkoset wälissä?

712. Liha kupissa...

713. Liha liikkui leipomessa, liemi wartahan nenässä?

714. Liha uusi, liemi kypsi?

715. Liha uusi, raaka rokka, kahenhaarainen kapusta?

716. Liha wadissa, liemi wartaassa?

717. Lihaa kantaa, lihaa waiwaa, ei ole kuitenkaan lihaa?

718. Lihaa lihainen syöpi lihaiselta lippaalta?

719. Lihainen lihaista syöpi lihaiselta lippaalta?

720. Lihainen lääwä, luiset lehmät?

721.1. Lihainen pata, rautaiset keitokset?

721.2. Lihainen putsu, waskiset wanteet?

722. Lihalieko lammikossa, ei mätäne milloinkaan?

723. Liikeröinen, lääkeröinen, lekkuwa läwen owella?

724. Liikkuu, kiikkuu, lihassa riippuu?

-----

708 Maidon, kuorta, päällistä, kermaa, taaletta, manttia, pannaan

kirnuun. 709 Wesi, kala ja nuotta. 710 Suolakala laukassa eli

suolawedessä. 711 Ratsu, ratsastaja ja satula. 712 Katso: liha

wadissa... 713 Soutaja weneessä, wesi airon päässä. 714 Kalat ja wesi

järwessä. 715 Katso: 709. 716 Katso: 713. 717 Satula. 718, 719 Lapsi

imee äitinsä sylissä. 720 Suu ja hampaat. 721.1 Hewoisen suitset

suussa. 721.2 Sormi ja sormukset. 722 Katso: 674. 723 Kaiwon kappa,

wintin wiwun päässä. 724 Korwarengas.

54

725. Liikkuwainen, kiikkuwainen, johon ei paista päiwä armas,

eikä kulta kuu kumota?

726. Liitetty, puutettu, talonpojan tanhuassa?

727. Liitikainen, laatikainen, kolmen jalan konnikainen?

728. Liko liikkui, liinat souti, alla aarteet makasi, päällä

peiposet pemisi?

729. Liko liikkui, liinat souti, lion päällä lintusia?

730. Liko liinaa, harkko rautaa, pis päitä paljaita?

731. Liko liinainen, kate lautainen, ruopas päällä?

732. Liko liinoja, harkko rautoja, koko puita koiwuisia, pino

peuran sarwisia?

733. Linna liikkui, järwi järkkyi, yksi jouhi liikutteli?

734. Linna liikkui, koski kiikkui, linnan lippu taiwasalla?

735. Linna liikkui, lampi läikkyi, yksi jouhi liikuttaa?

736. Linna tehty lintuselta, alas suin owi osattu, ylöspäin

perustus pantu?

737. Linnat liikkui, hongat hoiskui, alla aarteet makasi,

päällä peiposet pemusi?

-----

725 Warjo, kuwanen. 726 Kytkyt. 727 Rukki. 728 Laiwa, purjeet, tawarat

ja laiwawäki. 729 Nuotta ja nuottalaudat eli pullot. 730 Jousen jänne,

kaari ja nuolet. 731 Liinaliko. 732 Y. k. e.; peuransarwisia

koristuksia pidettiin jousen warrella eli seljällä, ja ratas kun

myöskin olas, juoni, kuurna oliwat peuran sarwesta -- Aura. 733

Kangaspuut, itse kangas ja poljin=hihna -- Kangasta luodaan, keritään.

734 Kiehuwa pata ja haahlat. 735 Katso: 733. 736 Ampiaispesä,

waapsahaispesä. 737 Laiwa, mastot, elot ja laiwawäki.

55

738. Lintu lenti lengon päälle, suuton söi, käsitön ampui?

739. Lintu lenti linkoselle, suuton söi, käsitön appoi?

740. Lintu lenti lintan lantan, wesi siiwistä sirisi?

741. Lintu lenti liuhutellen, wedet siiwistä ripistellen?

742. Lintu lenti löyhytteli, raskaimman kuorman kantoi?

743. Lintu lenti siiwitönnä, akka juoksi jaloitonna, söi munat

suuhunsa?

744. Lintu lenti siiwetöinnä puuhun lehdettömän, tuli neitsyt

suutoinna, syöpi linnun siiwettömän?

745. Lintuna lentää härkänä mönkyy?

746. Lipas lippaan päällä, katin häntä päällimmäisnä?

747. Lippu lappu laudan päässä, äksy tupsu peräpäässä?

748. Lippu lipulla, lappu lapulla, ilman neulan pistämättä,

naskalin naputtamatta?

749. Lissuttaa, lossuttaa, winkuu ja pyörii, elatuksen ennättää?

750. Lito liikkui, linna kiikkui, päällä peiposet pemasi?

751. Liuhasuu, kippurakorwa, puhui mullan, löysi kullan, walitsi

hywän hopian?

752. Liuskaa, lauskaa luisen lukon takana?

-----

738, 739 Lumitykky lyngyksellä ja päiwäpaiste. 740, 741 Soutuwene. 742

Laiwa, alus, pursi, haaksi, wene. 743 Lumi eli rakeet ja päiväpaiste.

744 Kaste eli kuura ja päiwäpaiste. 745 Sontiainen. 746 Ryti,

rantaruoko. 747 Keritsimet. 748 Kupukaali, kaalinkerä. 749 Rukki --

Jauhomylly. 750 Laiwa wäkenensä. 751 Puohdin. 752 Kieli.

56

753. Liwertelelee, lawertelee, luisten lukkojen takana?

754. Lohi koskessa kutee, mäti päättä mäyhyää?

755. Lohi kultainen kutee kaitaisella mättäällä, mähnä päällä

mällähtää?

756. Lohi syöpi lounattaan pirtin pihtipuolisessa?

757. Lohta syödä luiskuttaa pirtin pihtipielisessä?

758. Loikkonen lohia syöpi pirtin pihtipieluksessa?

759. Lokin alla uusi turkki, loukko helmassa?

760. Loukkunen lohia syöpi pirtin pihdin puolisessa?

761. Luikkaa, laikkaa, luisten lukkojen takana?

762. Luinen kattila, rautaiset keitokset?

763. Luinen lukko, lihainen miekka?

764. Luinen lukko, puinen awain?

765. Luinen lukkonen, waskinen wakkanen, seitsenloukkonen?

766. Luinen lutsi, puinen putsi, suoniset on sorkottimet?

767. Luinen lutti, puinen putti, suoniset sohotusneuwot?

768. Luinen lääwä, rautaiset lehmät?

769. Luinen pirtti, rautaiset eläjät?

-----

753 Kieli. 754, 755 Katso: 662. 756-758 Tuli uunissa puita -- Walkia

pärettä pihdissä. 759 Taiwaan alla jää ja jäässä reikä, awanto. 760

Katso: 756. 761 Katso: 753. 762 Hewoisen suu ja suitsiraudat 763

Hampaat ja kieli. 764 Hampaat suussa ja lusikka. 765 Pää. 766, 767

Taikinaa wastataan, sotketaan -- Tynnyriä pestään. 768 Neulikko,

neulakota; lehmät owat neulat. 769 Neulikko.

57

770. Luinen suu, lihainen parta, kuikistaksen, keikistäksen,

äsken ääneen paneksen?

771. Luiset huulet, lihainen parta, kuukistaksen, kääkistäksen,

ääneen parahteleksen?

772. Luiset luikot, puiset puikot, hihnaiset hikipitimet, katajaiset

kalkuttimet?

773.1. Luiset lutskut, puiset putskut, suoniset sorosten neuwot?

773.2. Luistimet, lukuttimet, petäjäiset peräpuolet, haapaiset hanikat?

774. Lukko lattiassa?

775. Luulisi outo paistawankin, mutt' ei paista kuitenkaan?

776. Luun kiinnitti, puun kiinnitti, nahan kiinnitti napsis?

777. Luusta ompi, eik' ole luusta, lihasta, ja ei lihasta, rikeneen

riidat saapi, sodat suorittaa wäleen kuningastenkin wälillä?

778. Luut lihan päällä, silmät korwissa?

779. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, juopi wettä

korwollisen, puolentoista toisinaan?

780. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, sylellisen

puita syöpi, juopi wettä saawillisen?

-----

770, 771 Kukko. 772 Kangaspuut, kangasaseet -- Härjänwaljaat. 773.1

Kangaspuut, aseet -- Katso: 766. 773.2 ulkosuojan puulukko. 774

Karsinanowi, kellarin lauta, luukku. 775 Waskinappi. 776 Hewoisen

waljastus. 777 Kirjoituskynä. 778 Korwo. 779, 780 Saunan kiuwas, muuri.

58

781. Lyhyt akka lylleröinen, perä paksu palleroinen, takaperin

työn tekee?

782. Lyhyt akka lylleröinen, päätasainen palleroinen, kaiken

kansan syöttelee, pereen elättelee?

783. Lyhyt lyllerö, paksu pallero, karjan kaitsee kotiin, kullaista

kujaa myöten?

784. Lyhyt mänty mättäällä, mesimöykky männyn päässä?

785. Lyhyt tyttö lylleröinen, pitkän paksu pylleröinen, ikänsä

työtä tekee, ei saa kun silmuisen paidan päälleen?

786. Lyhyt tyttö tylleröinen, pää tasainen, talleroinen, korjan

korwesta kokosi, ilman sarwen soittamatta, kulerin kulettamatta?

787. Lyhyt tyttö lyllyryinen, pää tasainen, pyllyröinen, siat

liinasta wetää, porsaat porottelee?

788. Lyhyt ämmä lylleröinen, perä paksu, palleroinen, wiskoaa

wihaista wettä, häkäwettä häiskyttää, talonpojan tanterelle?

789. Lyhyt ämmä lyllyröinen, perä maksu, pyllyryinen, wiskoo

wihaista wettä, kowin karwasta kokee, wihaiselta mättäältä?

790. Lyhytjalko lylleröinen, tasajalka talleroinen, karjan korwelta

kokosi tasaiselle tantereelle?

791. Lähde lattialla?

-----

781 Kana. 782 Taikinapytty -- Jauhosäkki -- Jywäauma. 783 Rukinrulla.

784 Muurain, lakka, suolla. 785 Suka, harja. 786,787 Suka, harja. 788,

789 Wiinapannu. 790 Katso: 785. 791 Korwo, saawi.

59

792. Lähde läppi lääwästä wiiden miehen wetäessä, kuuden

miehen kutsuessa?

793. Lähde wielä ruuna rukka suo=wettä soristamaan, rantawettä

raukumaan?

794. Lähtemäistä lääwän täysi, kaikki hännät ulkona?

795. Läksi kuoma kuomiinsa, pyperi paperiinsa, pudotti kultaisen

awaimen kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti?

796. Läksi kurja kuomiista, pyperi paperistansa, kirpoi awain

kultainen, tuli kuu, löysi, tuli päiwä, kätki?

797. Läperö läperön päällä, läperössä karwatappi?

798. Läpi näkywä, lämpimän pitäwä, kauwas kiiluwa, lyömistä ei suatse?

799. Läpi puun tuli sawuaa, puut ei polta kuitenkaan?

800. Läpi päässä, pää läwessä, lällitin läwen owella?

801. Lääwä waskinen, karjat rautaiset, kytkyet liinaiset?

802. Lääwä waskinen, rautaiset lehmät sisässä?

-----

792 Weitsi tupesta. 793 Wene. 794 Halot uunissa -- Nuolet wiinessä,

nuolikoterossa. 795, 796 Päiwä laskee ja kaste lankeaa kukille. 797

Siiwilä pytyn päällä ja hawut eli huopa siiwilän reiässä. 798

Lakiakkuna. 799 Läpi lakeistorwesta kulkee sawu -- Läpi tupakkapiipun

warresta. 800 Äitin nänni eli nisä, lapsen suu, äitin rinta eli tissi.

801 Waskinen neulakotero ja neulat lanka perässä. 802 Waskinen

neulikko.

60

803. Maa alla, maa päällä, siinä siikaset kutee, särkiset säpöttelee.

804. Maailman alusta maailman loppuun pohjaispuoli syödään, etelä

etenee, neljän wiikon wanhana kuolee?

805. Maalla kaatuu, wedessä seisoo?

806. Maalla uupuu, wedellä kuplaa?

807. Maan leweys, lehden keweys?

808. Maan makara, puun pukara, heinän hempi, aidan kempi?

809. Maan makelo ... makura ... matkelo...

810. Maan mustonen, someron suuruinen, äiänä käypi, lintuna lentää?

811. Maan suka, weden hako?

812. Maan tihku, weden lipiä?

813. Maan äärestä maan ääreen kulkee, rahatta ei rekeen nouse?

814. Maatikka maassa, häntä ylähällä, siniwihko hännän päällä?

815. Mahamuori alla, kippurawaari päällä?

816. Maholehmä makaa loukkoset kyljessä?

-----

803 Pirtti ja wäki sisässä. 804 Kuu. 805 Werkko -- Wene. 806 Raswa. 807

Päiwänpaiste. 808 a) Kuokka, aura, b) Kirwes, c) Wiikate, d) Harawa.

809 Katso: Maan makara... 810 Sontiainen. 811 Karhi, hara, astuwa, äes.

812 Wene. 813 Suola. 814 Pirtti, lakeistorwi eli piippu ja sawu. 815

Pata ja sanka, kattila pankanensa, 816 Pöytä jalkoinensa.

61

817. Mahtuu aidan raosta, eikä mahdu akkunasta?

818. Mahtuu akkunasta, eikä mahdu aidan raosta?

819. Mahtuu härjän askeleen, ei mahdu härjän parteen?

820. Mahtuu kissan jälkeen, ei mahdu lehmän parteen?

821. Mahtuu pieneen peltoon, ei mahdu suureenkaan metsään?

822. Mahtuu pienellenkin pellolle, ei mahdu isoonkaan korpeen?

823. Maito kaatui kalliolle, piimä pirtin lattialle, ei lähde

wuolten, eikä nuolten, eikä siiwellä sipoen?

824. Maitoa katolle kaatui, wähä piimää pirahti, ei lähde siitä

pestenkään, eikä kaplilla kaluten?

825. Makaa kun tukki, kusee kun pukki, puinen turkki, kaikki

wiisaat woittaa?

826. Makasi yön ei maassa, ei puussa; pesi silmänsä, ei hiellä,

ei wedellä; pyyhki silmänsä, ei kudotulla, ei keträtyllä?

827. Makiaista maljan täysi, kaikki miero maistelee?

828. Makkaroita maljallinen?

829. Makkaroita maljan täysi, pantu patsaan nenään, et woi olla

ottamatta?

-----

817 Pöydänlauta. 818 Pölkky, ruhmu. 819, 820 Seiwäs, salko -- Owi. 821,

822 Karhi, hara, äes, astuwa. 823, 824 Päiwäpaiste; kuutama. 825

Olyttynnyri; wiinanassakka. 826 Kukkanen makaa warrellansa, pesee

silmänsä kasteella ja pyyhkii päiwänpaisteella -- Ihminen makasi

heinäsuowassa. 827 Uni. 828 Käärmeet. 829 Uni.

62

830. Matalampi marjan wartta, korkeampi koillis wuorta, pitempi

Lapin pihaa, jokapäiwä laahataan, ei alene eikä lyhene?

831. Matalampi sikai, korkiampi hewosta?

832. Matikko maassa, otikko orrella, lirinlikko taiwahassa?

833. Mato musta, kyy wiherä, pantu saareen paimeneksi, rahawuoren

wartiaksi?

834. Meidän lehmät, kiilosarwet, juoksi ammuen aholle, silkosi

silosalolle?

835. Meidän muori mustissaan, hyllypäässä hypp'ää, itkeä nirahuttaa?

836. Mene sinä sikäli siskoon, minä täkäli tätiin, siitä yhteen

yhdymmä?

837. Mene sinä tuota tietä, minä menen tätä tietä, niinpä yhteen

yhdymmä?

838. Meri pirtissä?

839. Meri roikuu, ranta räikyy, yksi jouhi liikuttaa?

840. Metso lenti leuhotteli, kultakakku kainalossa?

841. Metso lenti leuhotteli, weri siiwistä tippuu?

842. Metso puussa, suolet maassa?

843. Metsäkanaa orren täysi?

-----

830 Maantie. 831 Satula. 832 Kylmä lattialla, sawu orrella, lämmin

laessa. 833 Awain, lukko. 834 Walkia menee metsään. 835 Wiinapannu.

836, 837 Nuotan siulat -- Wyön eli wanteen päät 838 Suolakopsa,

salkkari. 839 Katso: 733. 840 Pappi kirjakainalossa astuu pönttöön eli

alttarille. 841 Soutuwene. 842 Kengät orrella, paulat rippuu --

Kirkonkello ja lämsä. 843 Hampaat.

63

844. Metsän kiiwas wei päiwän wiisaan pellon kunnialta?

845. Metsän wiisas otti päiwän tiedon pellon parannukselta?

846. Metsässä kaswoi, rannalla syntyi, wesillä elää, tulessa kuolee?

847.1. Metsässä syntynyt, korwessa kaswanut, seinällä seisoo,

naulalla naukuu, polwella laulaa, pöydällä pörisee?

847.2. Metsässä syntyy, metsässä kaswaa, ihmisen polwella itkee?

848. Metsään menee, silmät kotiin katso?

849. Mettä makiampi?

850. Mi anopin... Mi ensin... j. n. e.

851. Mieletön, kieletön, kaikille toden sanoo?

852. Mieletön, kieletön, käypi kerran päiwässä maailman äärestä

maailman ääreen?

853. Mieletön, kieletön, maailman wiisas, hurskas kun puntari?

854. Mies aitassa asuu, tuli suusta tupruaa?

855. Mies alaston, paita powessa?

856. Mies astui joen siwua, turkkiansa tupsutti, nahkojansa napsutti?

-----

844, 845 Kettu kukon tunkiolta. 846 Wene, pursi, paatti. 847.1 847.2

Kantele. 848 Suksen reikä kannassa -- Kirween silmä -- Werkon eli

kontin silmät 849 Uni -- Äidin maito. 850 Katso: Mikä... Ken... 851

Puntari, pesmeli, mitta. 852 Aurinko -- Kellon tiimapuikko. 853 Katso:

851, 854 Pyssy. 855 Kynttilä. 856 Katso 859.

64

857. Mies astuu meren siwua, kapahauki kainalossa?

858. Mies elää maailman alusta maailman loppuun asti, eikä pääse

koskaan wiiden wiikon wanhaksi?

859. Mies juoksi salon siwua, punaturkki tupsutteli, pää keikkui,

helisi sarwet?

860. Mies kodasta lähtee, wiisi miestä wastaan astuu, tukasta

maahan räikääwät?

861. Mies kyntää, ei ole kättä, hepo kyntää, ei ole auraa, ilman

tuhkii tullaksensa?

862. Mies käypi merta myöten, meren ruowot raiskaeli rautaisella

ruoskallansa?

863. Mies lyhyt, nenä nykerä, itse liinapaidoillaan, aiwan

aiwinaisillaan?

864. Mies lyhyt, nenä nykyri, päällä paita palttinainen, aiwan

liinan aiwinainen?

865. Mies meni metsään...

866. Mies merellä hakkaa, tänne lastut kimpuaa?

867. Mies merellä sotaa käypi, ampua ei pelkää?

86&. Mies merta purjehtii, weri siiwistä sirisi?

869. Mies metsään menee, altaat jäljelle jääpi?

870. Mies metsään menee, ei tee tietä mennessään, palatessaan tekee?

-----

857 Perämies wiilettää wenettä eli laiwaa -- Orawa käpy suussa. 858

Kuu. 859 Orawa. 860 Nenän niistäntä. 861 Sika. 862 Heinänniittäjä. 863,

864 Metsäkana, riekko. 865 Katso: Mies metsään... 866 Lumisade, rakeet,

ukonilma. 867 Kallio, luoto, kari, wesikiwi meressä. 868 Sade'pilwi

ilmassa. 869 Askelen jäljet. 870 Uuninluuta, kiukaan hawut.

65

871. Mies metsään menee, kaukaloita taansa jättelee?

872. Mies metsään menee, kehrättipuu kahden puolen?

873. Mies metsään menee, lanttia taakseen nakkelee?

874. Mies metsään menee, maha koittaa kotia?

875. Mies metsään menee, nenä taiwasta piirtää?

876. Mies metsään menee, onsi honkakopet olalla?

877.1. Mies metsään menee, purtiloita jälkeensä syytää?

877.2. Mies metsään menee, pytköt taakseen nakkelee?

878. Mies metsään menee, rieskaset jäljelle jääpi?

879. Mies metsään menee, riihen parsipuu perässä?

880. Mies metsään menee, sata seiwästä seljässä?

881. Mies metsään menee, sata silmää seljässä?

882. Mies metsään menee, seipäitä selkä täynnä?

883. Mies metsään menee, selkä edessä, maha takana?

884. Mies metsään menee, sen kotiin tuo, kut' ei yllätä, jonka

yllättää, metsään heittää?

885. Mies metsään menee, sieranpää powen sisässä?

886. Mies metsään menee, silmiä on selkä täynnä?

-----

871 Katso: 862. 872 Hiihtäjä kahden sauan kanssa. 873 Somman siat

lumessa hiihtäjältä jääpi. 874 Pohkia sääriwarressa. 875, 876 Pyssy

olalla. 877.1 877.2 Katso: 869. 878 Katso: 873. 879 Kissa, katti,

häntäneen. 880 Sika harjaksinensa, sukahaisinensa. 881 Tuohikontti eli

werkko seljässä. 882 Katso: 880. 883 Katso: 874. 884 Päätänsä sukii eli

harjaa, kampaa, metsässä. 885 Ruutisarwi, porohkasarwi powessa. 886

Katso: 881.

66

887. Mies metsään menee, silmä edessä, silmä takana?

888. Mies metsään menee, silmä taiwaalla katsoo?

889. Mies metsään menee, silmät kotiin katsoo?

890. Mies metsään menee, suolet helmassa rippuu?

891. Mies metsään menee, tien tekee tullessaan?

892. Mies mullassa, tukka tuulessa?

893. Mies musta merestä nousi, turkkiansa tupsutellen, nahkasiaan

napsutellen?

894. Mies musta meren takana neuloja nielee, äimiä appii?

895. Mies musta, nenä nykerä, pereen leipä takana?

896. Mies musta, nykerä nokka, pantu wuoren wartiaksi, rahakirstun

paimeneksi?

897. Mies musta, noentolainen, kiertää kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa?

898. Mies nykönenänen, itse liina paitoinen?

899. Mies ollut alusta ilman, ilman loppuun eläwä, ei ehdi sinä ikänä,

pääse päiwäkuntinensa, wiiden wiikon aikuiseksi?

900. Mies pieni, nenä nykerä, liikkuu liinapaidoissansa, asuu

aiwinaisissansa?

-----

887 Oma silmänsä ja kirween silmä. 888 Kirweensilmä. 889 Kaiso: 848.

890 Ohjasperät ajajalla. 891 Katso: 870. 892 Nauris kaswaessaan. 893

Nuotta. 894 Metso syö hawuja. 895 Jywäaitan, ruokapuodin awain. 896

Kirstun lukko. 897 Hiilihanko, uuninkoukku. 898 Metsäkana. 899 Kuu. 900

Metsäkana.

67

901. Mies pihalla, parta tuwassa?

902. Mies pirtissä, pihalla päänsä pesee?

903. Mies pitkä, pitemmät sarwet?

904.1. Mies punainen, turkki puinen, woitti miehet wiisaatkin,

wäkewimmätkin wäsytti?

904.2. Mies pölkkynen, ihmisten laihoja syö?

905. Mies seisoo, kädet ilman rannasta ilman rantaan?

906. Mies seisoo sepelissä, hattu päässä kallellaan, kylkiluut

kymärässä?

907. Mies seisoo tien ohessa, sitä palwelee papitkin, kuninkaat

knmartelee?

908. Mies tonskoi maasta polisousta kysyi kolatsarelta: kodissako on

kassatsari kiwisellä linnalla, sawisella palkilla, maan kapassa?

909. Mies tuwassa, kiwikontti seljässä, seipäät silmissä?

910. Mies tuwassa käwelee, eikä näy miestä, ei miehen jälkiä?

911. Mies tuwassa, sata haawaa päässä?

912. Mies tuwassa, tukka tuulessa, hakulit hangen päällä?

913. Mies tuwassa, ulkona päätä pestään?

-----

901 Aurinko ja säteet. 902 Pilarihirsi, laipiohirsi, maatitsa. 903

Patsas ja orret. 904.1 Olut -- Rommi -- Punainen wiina. 904.2 Jänes.

905 Pirtin patsas ja orret. 906 Kartanon kuusi. 907 Kirkko. 908 Hiiri,

kukko, kissa ja muurin kolo. 909 Patsas, muuri ja orret pirtissä. 910

Lämmin. 911 Pölkky, ruhmu. 912 Walkia, sawu ja noki -- Nauris maassa.

913 Katso: 902.

68

914. Mies ulkona, nainen pirtissä, hiuksista yhdessä?

915. Mies uunille nousee, riihen parsi perässä?

916. Miksi ei sika... Miksi jänis... Kettu... j. n. e.

917. Mikä anopin silmä tuwassa?

918. Mikä enemmän käy kuin tietä piisaa?

919.1. Mikä ensin tupaan tulee?

919.2. Mikä esinä wieraalle nauraa?

920. Mikä heikko hinkalolla?

921. Mikä hete pirtissä?

922. Mikä holppo tolpotella?

923. Mikä hyyry pyyrytellä, hyyry pyyryteltäwäistä; mikä siippo

saapotella, siippo saapoteltawaista; mikä holppo tolpotella,

holppo tolpoteltawaista?

924. Mikä hämähäkin pesä tuwassa?

925. Mikä härjän silmä seinässä?

926. Mikä höyhentyynyä pehmiämpi?

927. Mikä ikäwin aika on?

928. Mikä ilwes ikkunalla?

-----

914 Seinähirren ulko= ja sisäpuolinen pää -- Aurinko ulkona, säteet

pirtissä -- Pakkanen pihalla ja henki, höyry akkunassa. 915 Kissa.

916 Katso: Mintähden... 917 Akkuna. 918 Humala kaswaessansa. 919.1

Oikia jalka. 919.2 Seinän rako. 920 Lapsi kätkyessä. 921 Wesikorwo,

saawi. 922 Huhmar. 923 a) Jauhinkiwi, b) seula, c) huhmar. 924

Kanahäkki. 925 Oksa -- Uuriketto. 926 Äitinsyli. 927 Nälässä nähdä

toisten syöwän. 928 Wiinaputeli.

69

929. Mikä isonen edellä, mikä roikama perässä, mikä kykkä roikamassa,

mitkä kalkat kahden puolen, mitkä suolena siwulla, mikä käyrä

niskan päällä?

930. Mikä jaarikka jakulla, mikä pönttö pöydän päässä?

931. Mikä joka paikkaan koskee?

932. Mikä juhku jahkiaista, juhku jahkiteltawata; mikä tiiri

taariaista, tiiri taariteltawata; mikä wikli wäkliäistä,

wikli wäkliteltäwätä?

933. Mikä juuritta kaswaa?

934. Mikä jäppänä jakulla, mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko

pankolla, mikä pömppö pöydän päässä?

935. Mikä kaikkein kaunihin on?

936. Mikä kaikille pätee?

937. Mikä kaikkein raswasin on?

938. Mikä kaikki kengät kokoaa?

939. Mikä kaikkiin koskee, kaikkia kaimaa?

940. Mikä kaikkiin tarttuu, kaikkia seuraa?

941. Mikä karhunpesä...

942. Mikä kengätön kedolla?

943. Mikä kielestään rippuu?

-----

929 a) Hewonen, b) reki, c) ajaja, d) aisat e) ohjakset, f) wemmel,

luokki. 930 a) Akka, b) ukko -- Taikinapytty. 931 Nimi. 932 a) Surwonta

b) Jauhauta, c) Seulonta. 933 Kiwi -- Reikä kengissä eli waatteissa --

Pilwi taiwaalla. 934 Taikina alustaessa, sotkiessa, wastatessa ja

leipoessa. 935 Aurinko. 936 Katso: 931. 937 Maa. 938 Pikilanka eli

wirpi ja naskali. 939, 940 Nimi. 941 Katso: mikä kontionpesä... 942

Kettu, repo. 943 Käsiastia, Wenäjän Karjalan pirteissä.

70

944. Mikä kiikku kiukaalla?

945. Mikä kiilo ... kiilto ... kirkas...

946. Mikä kirnu kiukaalla?

947. Mikä kohdin pirtissä?

948. Mikä kokkula korwessa?

949. Mikä kokonpesä pirtissä?

950. Mikä kontionkäpälä pirtissä?

951. Mikä kontionpesä pirtissä?

952. Mikä kosajamatta heiniin menee, ei risaja, ei rasaja?

953. Mikä kourassa pysymätöin?

954. Mikä kuikero kujassa?

955. Mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko pankolla, mikä jäppänä

jakulla, mikä pönttö pöydän päässä?

956. Mikä kykky roikamassa?

957.1. Mikä kyykky... Mikä kyyry...

957.2. Mikä kyykkä kynnyksellä?

958. Mikä käy ylitse ihmisen ymmärryksen?

959. Mikä kääry kartanolla?

960.1. Mikä laakko lattialla?

-----

944 Padan haahlat. 945 Katso: Mikä pönttö... 946 Piippu, korsteini. 947

Kuwat, ikonat, Wenäjän Karjalan pirteissä. 948 Kontio, karhu. 949

Kaappi. 950 Uuninkoukku, hiilihanko; uuninluuta. 951 Uuni. 952

Päiwäpaiste; kaste, uswa, sumu, härmä, huude. 953 Sawu. 954 Kukko. 955

Katso: 934. 956 Mies reessä. 957.1 Katso: Mikä pölkky ... ja seuraawa.

957.2 Kissa. 958 Täi ylitse päästä. 959 Koira. 960.1 Kana.

71

960.2. Mikä lapsen kaswattaa, sekä wanhan wanhentaa?

961. Mikä lastu lattialla?

962. Mikä leipoessa ensimmältä kätehen pistää?

963. Mikä lukko lattiassa?

764. Mikä lähde lattialla?

965. Mikä lähde pirtissä?

966. Mikä maat ja meret muuttelee, ilot mureheksi muuttelee,

surut iloksi saattelee?

967. Mikä maitowakka on?

968. Mikä meri pirtissä?

969. Mikä mettä makiampi, pehmiätä pehmiämpi, mikä kowoa kowempi?

970. Mikä miniän silmä tuwassa?

971. Mikä mäkkylä mäellä, mikä kokkula korwessa?

972. Mikä mäkärän ummelta päästä?

973. Mikä märkä waris pirtissä?

974. Mikä naulalla kestämätöin?

975. Mikä nytty wiurukassa?

976. Mikä näkymätön pirtissä?

-----

960.2 Aika. 961 Lapsi. 962 Härkin. 963 Karsinan eli kellarin owi --

Oksansia. 964, 965 Wesikorwo, saawi. 966 Katso: 960. 967 Nännit. 968

Suolakopsa, suolawakka, salkkari. 969 a) Äitin maito -- uni, b) äitin

syli, c) äitin sydän. 970 Oksansia. 971 a) Ruiskeko, jywäauma, b)

kontio, karhu. 972 Lapsiwuode päästää saalaan äitinsä kohdusta. 973

Käsiastia. 974 Muna. 975 Mies hewosen reessä; lapsi kätkyessä. 976

Jumala -- Lämmin.

72

977. Mikä on puusta pulpottimet, petäjästä pelpottimet, niinestä

nitunatuset, somerosta kehräwieri?

978. Mik' on päässä wiurun waurun, mik' on päälle pinkotettu,

mitkä kalwat kahden puolen, mikä reikämä perässä, mikä jortti

reikämässä?

979. Mikä on syöty syntymättä, kadotettu kaswamatta, maan alla,

petäjän päässä?

980. Mikä on tehty miikin maakin, miikin maakin mahtawasti,

koottu nurmikukkasista, kesäheinistä kerätty?

981. Mikä on tehty mingin mangin, kimmin kammin kirjoitettu, silattu

sinikiwellä, wuoltu wuoren mustasella, pantu aitan parwen päähän?

982. Mikä on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty

sinikiwellä, woittu wuoren mustikoilla, pantu aitan parwen päähän?

983. Mikä paikka leiwästä pitää syömättä heittää?

984. Mikä pesten mustenee?

985. Mikä pirtissä itkee?

986. Mikä pirtissä lekkuu?

987. Mikä pitkä jatkamatta?

988. Mikä pursikko pankolla?

-----

977 Huuhmar, petkel, seula ja jauhinkiwi. 978 Hewonen waljaissa. 979

Mullalla eli turpeilla turwatun katon alla syödään pöydänpäässä munaa,

mätiä eli määhnää. 980 Mehiläispesä, mettiäisen, kimalaisen pesä --

Meri -- Woi. 981, 982 Pönttö, saarnastuoli -- Satula. 983 Reikä. 984

Wene mustenee wedessä, waikka aallot pesewät. 985 Ikkuna. 986 Kätkyt.

987 Tie -- Ijänkaikkisuus. 988 Katso: 934.

73

989. Mikä pyörä porstuassa?

990. Mikä pyörä pöydän alla?

991. Mikä pölkky pöydän päässä, mikä raapotti rahilla, mikä lastu

lattialla, mikä kyyry kynnyksellä, mikä kääry kartanolla, mikä

tuuru tunkiolla, mikä kuikero kujassa, mikä rikka pellon päässä?

992. Mikä pönttö pöydän päässä, mikä raappana rahilla, mikä heikko

hinkalossa, mikä kiilu penkin alla, mikä siipponen sopessa, mikä

kiikku kiukaalla, mikä kyykky kynnyksellä, mikä pyörä porstuassa,

mikä tukku tunkiolla, mikä kuikelo kujalla?

993. Mikä pöpön käpälä pirtissä?

994. Mikä pöpön pesä pirtissä?

995. Mikä raapotti rahilla?

996. Mikä raappana rahilla?

997. Mikä rastaanpesä pirtissä?

998. Mikä rikka pellon päässä?

999. Mikä rääkkylinnun pesä pirtissä?

1000. Mikä se on?

1001. Mikä seipähän päässä ei pysy?

1002. Mikä selin pirtillä?

-----

989, 990 Koira. 991 a) Ukko, b) akka, c) lapsi, d) kissa, e) koira,

f) sika, g) kukko, h) käärme. 992 a) Isäntä, b) emäntä, c) lapsi

kätkyessä, d) kirwes, e) luuta, f) padan haahlat, g) kissa, h) koira,

i) sika, k) kukko. 993 Hawuluuta. 994 Pätsin otsa. 995, 996 Akka,

emäntä. 997 Liesi, hiilos, mähe. 998 Käärme. 999 Kätky, kehto, waku,

tuutu, liekku. 1000 Se on pienoinen sana. 1001 Muna. 1002 Kirwes.

74

1003. Mikä Sepeteuksen poikain isän nimi oli?

1004. Mikä siippo saapotella?

1005. Mikä siipponen sopessa?

1006. Mikä siiwittä lentää?

1007. Mikä suo tuwassa?

1008. Mikä suora westämättä?

1009. Mikä suossa sääryksetön, mikä kengätön kedolla?

1010. Mikä tekemätön tuwassa?

1011. Mikä tiellä helkän telkkä, mikä wiiritty perässä, mikä wihko

wiirityssä, mikä kirkas wihkon wyöllä, mitkä sorkkoset siwulla,

mikä kaari kaulan päällä, mikä reppu kaaren alla, mitkä pörhöt

päälaella, mitkä kiilut pörhön alla?

1012. Mikä tiellä homman komma, mikä wiurukka perässä, mikä nytty

wiurukassa, mitkä soiloset siwussa, mikä kaari kaulan päällä,

mikä läppä leuan alla, mikä suussa poikkipuolin?

1013. Mikä tiellä timmon kammo, mikä päällä wiirun waaru, mikä soppoma

siwussa, mikä ruikama perässä?

1014. Mikä tien alatse käy?

-----

1003 Sepeteus. 1004 Seula. 1005 Luuta. 1006 Sanoma, huuto -- Pilwi

taiwaalla. 1007 Haude'tiinu, silppuamme, luokkana. 1008 Päiwän säde --

Kaihila -- Korpikuusi 1009 a) Kurki, b) kettu. 1010 Seinänrako, juomu,

halkeuma. 1011 a) Hepo, b) reki, c) ihminen, d) solki, e) aisat, f)

wemmel, luokki, g) harjus -- tiuku, h) korwat, i) silmät. 1012 a) Hepo,

b) reki, c) ajaja, d) aisat, e) wemmel, luokki, d) tiuku, e) suitset.

1013 a) Rukin emä, b) ratas, c) ramppi, lapa, d) rulla. 1014

Talwinuotta -- Wesi joessa weneen, talwitien eli sillan alatse.

75

1015. Mikä tiiri taariaista?

1016. Mikä tukku tunkiolla?

1017. Mikä tuuru tunkiolla?

1018. Mikä uskollisin ystäwä ihmisellä?

1019. Mikä waarnalla pysymätöin?

1020. Mikä walkiata wäkewämpi?

1021. Mikä waria kuumempi?

1022. Mikä wettä notkiampi?

1023. Mikä wettä wäkewämpi?

1024. Mikä wihko wiirikissä?

1025. Mikä wiiri kuurillinen, seterikkö reiällinen?

1026. Mikä wiiru waarun päällä?

1027. Mikä wikli wäkliäistä?

1028. Mikä wäärä kassa pirtissä?

1029. Mikä yksi, mikä kaksi, mikä kolme, mikä neljä, mikä wiisi,

mikä kuusi, mikä seitsemän, mikä kahdeksan, mikä yhdeksän,

mikä kymmenen?

1030. Mikä ympäri ihmisen ajatuksen käy?

-----

1015 Jauhinkiwi pyöritettäwä. 1016, 1017 Sika. 1018 Täi; seuraa

hirsipuuhunkin. 1019 Muna. 1020 Wesi; sammuttaa walkian. 1021 Aurinko.

1022 Sawu. 1023 Tuuli; liikuttaa weden. 1024 Ajaja reessä. 1025 Rukin

ratas ja rulla. 1026 Satula. 1027 Seula. 1028 Hiilikoukku. 1029 a) Nenä

päässä, b) silmää, c) säätä köydessä, d) nänniä lehmällä, e) sormea

kädessä, f) kaplaa reessä, g) tähtiä otawassa, h) wannetta puolikossa,

i) reikää ihmisessä, k) sormea käsissä. 1030 Täi käy ympäri pään.

76

1031. Mikäli pappi wettä soutaa, sikäli jää jäljille jääpi?

1032. Mikäs... Mille...

1033. Mikäs tuuleta lainehtii?

1034.1. Milloin kukon laulu kuului ympäri maailman?

1034.2. Milloinka lehmä paksumillaan?

1035. Milloin seulalla wettä kannetaan?

1036. Millä kieli päälaella?

1037. Miniän silmä tuwassa?

1038. Minkä ennen otat...

1039. Minkä hiiri lillittää, sen lekeri wetää?

1040. Minkä katti wettä uipi, jälki jäähän jähmettyy?

1041. Minkä kuuru kuurittaa, sen helleri wetää?

1042. Minkä kylkiluut on päälläpäin?

1043. Minkä pappi souti, jälki jääksi muuttui?

1044.1. Minkä seipäät pitimmät, kunka sarwet korkeimmat?

1044.2. Minkä silmät korwissa?

1045. Minkä talonpoika loukkoon luopi, sen herra lakkariinsa kätkee?

-----

1031 Sukkula, syöstäin, kangasta kutoessa. 1082 Katso: Mikä... Kelle...

1033 Sawu. 1034.1 Nuoan arkin aikana. 1034.2 Takapuolta nuollessaan.

1035 Kun on pohja sawettu, taikka wesi jäänä. 1036 Katso: Kellä

kieli... 1037 Oksansia. 1038 Katso: Kummanko... 1039, 1041 Rukin lyhti.

1040 Katso: 485. 1042 Wannetastian -- Weneen. 1043 Katso: 1031. 1044.1

Mielen seipäät pitimmät, sawun sarwet korkeimmat. 1044.2 Katso: 421.

1045 Nenäänsä siiwotessa.

77

1046. Minkä tähden...

1047. Minkä wanteet sisässä?

1048. Minne menet kriwoikossa?

1049. Minne menet monikowero? mitä sanot kerittyparta?

1050. Minne menet pöpönkäpälä? Sinne kunne läätsäkkö. Minne menet

läätsäkkö? Sinne kunne pyöräkkö.

1051. Minne läksit... Minne menet...

1052. Minne wääränen menee? -- mitäs tahot keritty koira?

1053. Mintähden ei sika tähtiä näe?

1054. Mintähden jänis yli tien juoksee?

1055. Mintähden kettu taansa katsoo?

1056. Mintähden ketulla on pitkä häntä?

1057. Mintähden kukko pataa noukkii?

1058. Mintähden leiwän reikää ei syödä?

1059. Mintähden susi taaksi katsoo?

1060. Minä olen mies ja en ole mies; minulta pää poikki ja nokka halki,

niin minusta mies tulee, joka hallitsen kuninkaat ja wallat,

pispat ja potentaatit, nostan sodan ja teen rauhan?

-----

1046 Katso: Mintähden... 1047 Rysän, merran -- Weneen kaaret 1048 Nurmi

kysyi ja joki wastaa: mi huolta selenäkauhtanalla. 1050 Uunin luuta,

lapio ja leipä. 1051 Katso: Kunne.. 1049, 1052 Joki ja niitetty nurmi.

1053 Ei katso ylöspäin.. 1054 Ei pääse alatse. 1055 Ei ole silmiä

perässä. 1056 Ei ole lyhempätä saanut. 1057 Kun on lyhyt kieli. 1058

Kun reiässä ei ole, mitä syödä. 1059 Sudella ei ole silmiä takana. 1060

Kirjoituskynä.

78

1061. Minä olen puhdas ja walkia, isäni on sangen ylpiä, yhä hän

huutaa ja ramaa, kun olisi paljonkin waraa, mutt' ei ole

rahalanttia, eikä kylään ole antanut panttia?

1062. Minä tiedän, sinä tiedät, pappi paljon tietelee, kuningas

ylen wähää. Jumala ei wähääkään?

1063. Mistä kaikki kengät yhteen tulee?

1064. Mitkä pirtin owessa toraawat, ääni ei kuulu?

1065. Mitä ei woi lippahasen salwata?

1066. Mitä ei woi panna seinää wasten?

1067. Mitä enemmän...

1068. Mitä Jumala paraallaan taiwaassa tekee?

1069. Mitä kaikki ihmiset yhtä aikaa tekee?

1070. Mitä kaikki painaa, ja ei kuitenkaan alene?

1071. Mitä kaikkien enin maassa on?

1072. Mitä kaloja enin wedessä on?

1073. Mitä koko maailma yhtä haawaa tekee?

1074. Mitä se ihminen tarwitsee, josta sielu ja ruumis on erinnyt?

-----

1061 Kananmuna; isä s. o. kukko. 1062 Jumala ei tiedä wertaistansa;

muilla on. 1063 Pikilangasta ja naskalista -- Ompelusta. 1064 Lämmin ja

kylmä. 1065 Päiwää. 1066 Tietä. 1067 Katso: Jota enemmän... 1068

Hallitsee mailmaa. 1069 Wanhenewat -- Tulewat Herran tuomiolle. 1070

Maata kaikki painelee, maa ei kuitenkaan alene. 1071 Päitä. 1072

Tuoreita. 1073 Katso: 1069. 1074 Synnyttänyt waimo tarvitsee lepoa,

ruokaa ja juomaa.

79

1075. Mitä sinä olet enemmän tänäpänä nähnyt, kun Jumala?

1076. Mitä tarwispuita metsässä enin löytyy?

1077. Mitä walkia hewonen kuutamalla tekee?

1078. Mitä waris tekee, kun tulee kuuden wuoden wanhaksi?

1079. Mitä wiiri kuurittaa, seteri werkkaiseen wetää?

1080. Mitä yksi, mitä kaksi?

1081. Montako puustawia isämeidässä on?

1082. Montako puustawia koko pipliassa löytyy?

1083. Montako päätä kokonaisessa kalapuolikossa on?

1084. Morsian mäellä seisoo kaiken kesän kaunosena, talwella

aiwan alasti?

1085. Muilla kun on wari (kuuma), hänell' on silloin kylmä;

muilla kun on kylmä, hänell' on lämmin ja pimeys?

1086. Muilla wyö, kuningas wyöttä?

1087. Multa alla, multa päällä, keskellä olut punainen?

1088. Multa alla, multa päällä, särjet keskellä kutee, siikaset

sihottelee?

-----

1075 Wertaiseni. 1076 Huoparimen tullipuikkoja -- Piipun rassiwarpoja.

1077 Mustan warjon, mustan kuwasen. 1078 Lähtee seitsemännelle. 1079

Rukin ratas ja rulla. 1080 Katso: Mikä yksi... 1081 Yksitoista,

nimittäin: i=s=ä=m=e=i=d=ä=s=s=ä. 1082 Yhtä monta kun aapiskirjassa,

nimittäin: a, b, c, d, e, f, ja niin edesp. 1083 Kaksi. 1084 Lehtipuu.

1085 Jää=kellari. 1086 Keko. 1087 Hiilet ja tuhka hiiluksessa. 1088

Pirtti eli muu huone multa katolla ja ihmiset sisässä.

80

1089. Munan kokoinen yli kirkon ylettyy?

1090. Muori loukossa istuu, punaisia marjoja helmassa?

1091. Muori musta tulessa seisoo; sa'on syö, weden oksentaa?

1092. Musta akka mulleroinen, paksu akka palleroinen, tukko

suussa tuiottaa?

1093. Musta hakki hippalainen koskeen kumarteleksen?

1094. Musta härkä mulleroinen juopi wettä saawillisen, koko

sylen puita syöpi?

1095. Musta härkä mulleroinen, juopi wettä suuren korwon,

ämpärillisen äkitti?

1096. Musta härkä terwasarwi, ammoo pyhällä maalla, wihityllä

winguttaa?

1097. Musta härkä terwaselkä, pyhän pellon pyörtänöllä?

1098. Musta kalli kankaalla, warsa watsassa potkii?

1099. Musta kiikkuu, punainen pieksää?

1100. Musta kokko, hiiden lintu, koskeen kurottelee?

1101. Musta korppi, riekkorinta, lentää pesälle, alkaa loukkua?

-----

1089 Lankakerä, rihmakerä. 1090 Kiu'as ja hiilus, muuri ja liesi,

uuni ja mähe. 1091 Wiinapannu. 1092 Wiinaputeli. 1093 Kodankoukku,

haahlat -- Kapusta, kauha. 1094, 1095 Saunan kiuas. 1096 Kirkko ja

tapuli eli kellokaastari 1097 Kirkko. 1098 Pirtti ja ihmiset sisässä.

1099 Pata haahloissa ja walkia alla. 1100 Kodankoukku eli haahlat ja

kuohuwa pata. 1101 Pappi menee pönttöön eli saarnastuoliin.

81