Hän iloinen oli kuin talveton toivo
ja hellä kuin äitini armahan suukko,
oli raitis kuin keväimen tuoksuva ruusu,
oli kaunis kuin pilvetön päivyen nousu,
tuhat-ilmeinen kuni sielukas silmä
ja puhdas kuin unelma uinuvan lapsen --
suvituulosen lailla hän luokseni leijas
ja kaikosi pois kuni vuoristokaiku.