Ajattele, kuinka riemu kävi ylitseni
kuin kirkastuksen pilvi.
Yksinäisellä suolla tuoksuivat pursut.
Ja sadelinnun ääni,
yksitoikkoinen, onnellinen,
sekaantui laineitten hentoon pärskeeseen.
Kuin uni
valkoinen lokki
lensi poikki taivaan verkkokaton
minun ylitseni,
kun makasin aivan hiljaa ruohikossa
suon äyräällä, valoisan järven luona.
Ajattelin hetkisen lämmintä oloani.
Sudenkorento, järvensininen,
heilahteli kuisman keltaisessa hatussa
ja katsoa tikitti minua
hassun virallisena.