Waan kuuluupa iloisempikin sävel, kiitos suusta vaimon, joka pääsi
paremmille oloille miehelässä:
Suuri kiitos sulholleni,
Päänkumarrus kullalleni,
Joka mun otti orjuuesta,
Koppasi korennon päästä,
Kihlasi kylän kivestä,
Riihivartasta valitsi.
Enkä moiti muoriani;
Aleksi anoppiani,
Joka toi pojan mokoman,
Waali valkean urohon
Mokomalle neitoselle.