Kirjoittaessaan tämän kirjan on tekijällä ollut muukin tarkoitus kuin
vain luoda julma kertomus villikansan elämästä. Ollessaan vielä
nuorukainen oli hänellä onni päästä Etelä-Afrikkaan. Siellä hän joutui
tekemisiin henkilöiden kanssa, jotka olivat eläneet neljäkymmentäkin
vuotta zulukansan keskuudessa, jonka historian, sankarit ja tavat he
tarkoin tunsivat. Heiltä hän kuuli paljon taruja ja kertomuksia, joista
nykyjään puhutaan vain aniharvoin ja jotka pian unohtuvat kokonaan.
Silloin zulut olivat vielä yhtenäinen kansa, mutta nyt on heidät
hävitetty ja valkoisten vallanpitäjien tarkoitus onkin kuolettaa
kokonaan sotainen henki, josta tuo kansa oli tunnettu, ja kehittää sen
tilalle harrastus rauhantoimiin. Zulujen sotalaitos, luultavasti ainoa
laatuaan koko maailmassa, kuuluu jo menneisyyteen; se ja sen
kannattajat ovat menneet iäiseen hiljaisuuteen, Ulundin luo. Chaka loi
sen alkaen pienenpienestä joukosta. Kun hän esiintyi yhdeksännentoista
vuosisadan alkupuolella, oli hän vain pienen heimon päällikkö, ja kun
hän kuoli vuonna 1828 veljiensä Umhlanganan ja Dingaanin ja
palvelijansa Mopon tahi Umbopon, kuten häntä myöskin nimitettiin,
keihäiden lävistämänä, oli hän koko Etelä-Afrikan valtijas, ja sanotaan
hänen surmanneen toista miljoonaa ihmistä valtaansa pyrkiessään.
Yhdeksännentoista vuosisadan alkupuolella oli Etelä-Afrikka verraten
tiheästi asuttu. Chakan hallituksen aikana asukasluku pieneni
tuntuvasti. Tässä kirjassa on koetettu kuvata tuon suuren neron ja
samalla mitä julmimman ihmisen todellista luonnetta ja myös esittää
tosikuva hänen veljestään ja seuraajastaan Dingaanista. Tekijän
tarkoitus on sitäpaitsi ollut esittää kertomuksen muodossa niitä syitä,
aatteita ja tarkoitusperiä, jotka innoittivat näitä kuninkaita ja
heidän kannattajiaan, ja saattaa julkisuuteen Afrikan historian
tapahtumia, joista nykyjään mainitaan vain muutamissa harvoissa
selostuksissa.
On selvää, että sellainen tehtävä on ollut vaikea, koska tekijän on
joksikin ajaksi täytynyt unohtaa sivistysasteensa kokonaan ja ajatella
ja puhua muinaisen zulun tavoin. Hienostuneen aikakautemme vuoksi ei
kaikkia zulutyrannien harjoittamia julmuuksia voi selostaa, ja niiden
yksityiskohtia on sentähden paljon supistettu. Kerrotut tapahtumat ovat
useimmat pohjaltaan tosia. "Mustalla sankarilla" ei tässä suinkaan
tarkoiteta Chakaa, vaan Umslopogaasia, jonka voinee sanoa esittävän
zulurotua sen miehekkäimmässä ja jaloimmassa muodossa. Toivomme nuorten
lukijain kiintyvän seuraamaan hänen kohtaloitaan.