Suomentaja julkaisee nämä näytteet kuuluisan englantilaisen
lyyrikon runoudesta ilman enempiä selityksiä. Shelleystä on
kirjoitettu runsaasti, monet lukijat tuntevat hänen tuotantoaan ja
runoilijaluonnettaan, ja kuvaus hänen elämänsä Vaiheista on jo olemassa
suomeksi (André Maurois: Ariel eli Shelleyn elämä, Koy Kirja, 1925).
Shelleyn runouden hereä sade ja kirkas paiste oli lyhytaikainen,
mutta olen silti pitänyt asiallisena noudattaa suomennoskokoelmassa
vuosijärjestystä runojen syntyajan mukaan. Suomennetut runot ovat
vuosilta 1815—1822, jotka olivat hänen kolmikymmenvuotisen elämänsä
(1792—1822) viimeiset. Uskon, että suomalainen runous ei hyli tätä
suurta henkeä, ei käännöksissäkään, joiden täytyy monin kohdin olla
alkuperäisestä kalvenneita.
Helsingissä tammikuun lopulla 1929.