2. laulu

[14] Jasonin tehtäväksi oli määrätty saada haltuunsa kultainen

oinaannahka: hänen oli kynnettävä tulta tuiskivalla härkäparilla

kyynhampain kylvetty pelto ja voitettava kylvöstä kasvaneet

miekkamiehet. Tätä urotyötä hänen matkakumppaninsa tietenkin suuresti

ihmettelivät.

[15] »Merkit synkät»--kuun tummat täplät, joita kansan ihmiset luulivat

Kainin orjantappurakimpuksi. Eräs italialainen kansantaru kertoo kuinka

Kain, surmattuaan veljensä, »koetti pyytää tekoansa anteeksi, mutta

Herra vastasi: 'Abel on oleva kanssani Paratiisissa, mutta sinä olet

joutuva syntisi rangaistukseksi kuuhun ja tuomittu siellä ikäsi kaiken

kantamaan orjantappurakimppua selässäsi'. Tuskin Hän oli tämän sanonut,

kun nousi ankara tuuli, joka lennätti Kainin ruumiineen sieluineen

kuuhun, ja siitä asti siellä näkyvät hänen kirotut kasvonsa sekä

orjantappurakimppu, jota hän on kantava maailman loppuun asti.»

[16] Tässä pitkässä todistelussa, jonka sopivaisuudesta näin

ylevähenkisessä runoelmassa voi olla eri mieltä, Beatrice kumoaa Danten

arvelun, että tiheys ja ohuus aiheuttaisivat kysymyksessä olevat täplät.

Hän ottaa lähtökohdakseen, samoinkuin päämääräkseenkin skolastisen

filosofian ns. formaaliprinsiipit, ne alkumuodot, jotka määräävät

taivaankappalten, jopa niiden osienkin lajin ja eri ominaisuudet. Danten

mielipide sotii tätä lakia vastaan (2. laulu, säkeistöt 25-27). Mutta

ei myöskään konkreettisesti B. voi hyväksyä D:n väitettä. Sillä jos

ohuus olisi kysymyksessä olevan seikan syynä, täytyisi vähemmän tiheän

aineen jollakin kohtaa ulottua kuun koko halkaisijan lävitse tai ainakin

johonkin rajaan asti, mutta silloin täytyisi kuun näiltä kohdiltaan olla

läpinäkyvä auringonpimennyksissä; muussa tapauksessa täytyisi

läpinäkyvää kerrosta seurata tiheämpi ja sen täytyisi heijastaa

auringonvaloa, kuten seuraavassa esitetty peilikoe osoittaa. Koska

säteet tällöin heijastuvat syvempää kappaleesta, näyttää valo tosin

pienemmältä, mutta ei silti vähemmän kirkkaalta eikä synnytä mitään

täpliä. Tässä todistelussaan Dante nojautuu olennaisesti Albert Suuren

teokseen _De coelo et mundo_.

[17] »Jumalanrauhan taivas» = Empyreum, jota lähinnä on Primum

mobile.--»Seuraava taivas» = kiintotähtien taivas.

[18] »Syvän aatteen» ovat varhaisemmat Dante-selittäjät käsittäneet

Jumalan ajatukseksi, uudemmat sensijaan selittävät sen tämän taivaan

liikuttajaksi, Intelligenssiksi, joksi jokaisen taivaan liikuttavaa

voimaa kutsutaan ja joiden sekä enkelien kautta Jumala ohjaa kaikkia

taivaita.

Jumalainen näytelmä: Paratiisi · 第 40 / 70 题