6. Synti puuron purennasta, kaksi ilman nielennästä.

Taitaisi toivoa lukia tässä selvitettäväksi, miten puuroa pitäisi

syödä, syntiä tullen, jos puret, syntiä, jos ilman purematta nielet.

Waan työläs on meidän selvittää, mitä itse emme älyä. Yritimmä kyllä

kerran koitteeksi ilman synnittä puuroa syödä, vaan siitä syömisestä

ei paljo ollut vatsalle hyvää, jotta toiste yrittäisimmä. On monta

muutaki toimitusta elossa siitä laadusta, ettet tiedä, teetkö, heitätkö

tekemättä. Kaikkia niitä verraillaan tällä sanalaskulla.

7. Katumoiksi vaimo kaunis, sitä kaikki kauloavi; huoliksi hyvä

hevonen, sitä rikas riitelevi.

Tällä sanalaskulla osotetaan, olla parahan, kohtuuteen tyytyä. Muuten

en juuri muista ketään vaimonsa kauneutta moittineen, jos ei kerran

Wenäjän puolella, Miinoan kylässä, muutamata ukkoa, joka noin 60:nen

vuotisena oli sattunut 15:ta vuoden vanhan piikatytön naimaan. Hän

naimisestaan ja erittäin vaimonsa nuoruudesta ja kauneudesta lausuu,

sanoen:

"Hairahin Polonen poika,

Kun nain naisen nuorenlaisen

Nuorenlaisen, kaunokaisen;

Äiä on miestä Miinoassa,

Paljo poikia kylässä.

Kerran pistimme pihalle,

Läksin aamulla varahin,

Akan luota astumahan;

Katso tuoll' on toinen miesi

Seinän alla seisomassa.

Minä kiljasin kivasti:

"Mit' olet aamulla varahin

Seinän alla seisomassa?"

"Ilman aitoja kohennan,

Kut on kaatut kallellehen."

Waanpa syy tähänki valitukseen ei ollut niin vaimon kauneus, kun ukon

oma hulluus. Ken käski hänen siinä iässä nuoria tyttöjä silmäelemään,

semminki ollen, kuten puolestansa vaimoki hänestä kertoen lausuu:

"Sain miehen minäki viimmen,

Tuli toivottu toveri;

Oisi ukko, mi parahin,

Waan on vähän vanhanlainen,

Iho ilkiän näkönen,

Kasvot menty kaitaseksi,

Nokka nossut korkialle,

Hampahat sitäi pahemmat

Puolet aikojain puretan."

Arvattavasti saisi toki äskennaidulla vaimolla olla muuki työnä, kun

puolet aikojaan ukkoansa puretella.

Jos hyvä hevonenki on huoliksi, sitä, itse näihin aikohin asti

hevosetonna ollut, niin en tiedä sanoa, jos kohta tunnenki muutamia,

joilla on, sekä hyvistä että pahoista hevosista huolta, siksikun taas

myödyksi eli vaihotuksi saavat.

Mehiläinen 1836 · 第 15 / 129 题