HUOTARI. Saakeli! Nyt minä vasta huomaan, että tyttö narrasi poikaa!
TURKKA. Mene nyt ja kuiskaa Annin korvaan, että odotan Maijalassa, ja on
tärkeä asia. (_Menee oikealle_.)
HUOTARI (_yksin_). Mitä niillä on tärkeitä asioita toisilleen. (_Huutaa
Turkan jälkeen_.) Poika! Kun kuulet tynnyriä koputettavan, niin on se
merkkinä, että Anni odottaa sinua täällä.
TURKKA (_metsästä_). Hyvä on!
HUOTARI (_huomaten vasemmalta_). Peijakas! Anni tulee jo. (_Vierittää
tynnyrin metsän laitaan pohjapuolen ulospäin ja koputtaa tynnyriä_.) Ja
nyt minä pistän korvani tynnyriin! (_Näyttää piiloutuvan tynnyriin_.)
ANNI, (_tulee vasemmalta, hämmästyy, sitten tekee eleen huomanneensa_).
Ahaa! Huotari tynnyrissä.
TURKKA (_tulee oikealta_). Terve!
ANNI. Kuule, Poika. Mikähän juoni rättärillä on, kun Tolvas-Liisa
minulle sanoi, että Turkka saa pitää Pietolan Katrin, jos tahtoo, mutta
rättäri ottaa talon.
TURKKA. Rättäri aikoo ryöstökaupalla myyttää Pietolan talon ja siten
saada sen omakseen niin kuin sinunkin kotitalosi.
ANNI. Pietola raukka ei aavistakaan! Sanonko?
TURKKA. On parempi, että Pietola kuulee sen rättärin omasta suusta.
Mutta anna Pietolan tietää, että tukkimetsää ostetaan.
ANNI. Kesken kiireen hän lähtee nyt kirkonkylälle tapaamaan rättäriä
kuullakseen, onko tullut Heilalalta tietoja sinusta.
TURKKA. Ja sinun pitää lähteä tapaamaan Katria, kun minä en päässyt
hänen puheilleen. Täti oli kuin kiviseinä. On saatava Katrille tiedoksi,
että minä olen talollisenpoika.
ANNI. Talollisenpoika!--Minkä vuoksi et ole sitä jo aikoja sanonut?
TURKKA. En ole tullut tänne tavaroitani kaupalle!
ANNI. Olin typerä!
TURKKA. Katri tarvitsee nyt tämän tiedon minulta. On nimittäin kaksi
Aaprahami Turkkaa. Toinen ehdolliseen vapauteen laskettu ja on jossakin
tukkitöissä. Toinen talollisenpoika, on--matkustanut ulkomaille.
ANNI. Oliko sinulla aikomus Amerikkaan?
TURKKA. Tai Aasiaan tai Afrikkaan. Kimpsuni ja kampsuni lähtivät
Englantiin, mutta minä hyppäsin laivasta maalle takaisin. Tavaranikin
nyt ovat palanneet, ovat kaupungissa. Sano Katrille terveisiä, että
tulevalla viikolla tulen hänet hakemaan papin pakinoille.
ANNI. Herttulalee!
TURKKA. Mutta miten on sinun isäntäasiasi?
ANNI. Minä teen vähän taikoja. (_Näpinlyönnillä jäljittelee
suudelmanääntä ja lukee äänekkäästi_.) Yks--kaks--kolme--
_Tynnyri alkaa liikkua!_
ANNI (_Turkalle kahdenkeskisesti_). Kas, tynnyri elää. (_Suudelmia kuin
edellä_.) Kuus--seitsemän--kahdeksan--(_Turkalle_) Katso miten rajusti
heiluu! (_Äänekkäästi_) ja vielä kymmenes muisku! (_Turkalle_)
Isäntäasiani on hyvällä alulla, ja tämä antaa vauhtia!--Minun pitää
käydä niityllä, tule minua vähän matkaa saattamaan.
TURKKA. Minulla onkin asiaa sinne päin. (_Menee Annin kanssa
vasemmalle_.)
HUOTARI (_tulee esiin kuin tynnyristä_). Kymmenen!--Kymmenen!
TOLARI (_tulee oikealta_). Pelasitko korttia ja menetit kymmenen
markkaa?
HUOTARI. Kymmenen suloista suudelmaa! Kymmenen muiskua, että paukkui!
TOLARI. Ottiatuota?