Ja nyt, ketjut, talo tää
Aamukoihin kierrelkää.
Paras vihkivuode sen
Onnen saakoon ijäisen.
Suuri olkoon lasten luku,
Siunatuksi tulkoon suku.
Nämä kolmet aviot
Ikilemmess' olkohot.
Luonnon käs' ei heihin saa
Tahraa pienint' istuttaa,
Ett'ei heimoon syntyis lasta
Velhon luomaa vaihdokasta,
Viirusilmää, ristisuuta
Taikka viallista muuta.
Teillenne te valakaa
Nurmen kastett' ihanaa,
Linnan joka huonehellen
Siunausta toivotellen,
Että rauha taloss' olkoon,
Isännälle onni tulkoon.
Pois nyt vaan
Joutuisaan!
Aamukoissa kohdataan.
(Oberon ja Titania seurueineen lähtevät.)