SEITSEMÄSTOISTA KOHTAUS.

Edelliset ja vähitellen kaikki muut (tulevat vasemmalta).

_Kaikki_ (Reginaldin huudon johdosta kiinnittävät huomionsa hukkaan

menneeseen illalliseen ja huutavat sekaisin). Sinne se meni! — Voi

illallistamme! — Kuka voi olla noin huolimaton? — Mitä me nyt syömme?

_Rva Lumley-G._ (Eloiselle). Senkin letukka!

_Eloise_ (hermostuneena nyyhkyttäen). Minä en mahtanut sille mitään.

Tämä alituinen riiteleminen! Minä tulen hulluksi, jollette lopeta sitä.

_Arkkipiispa_. Koko meidän illallisemme! (Ottaa yhden perunan lattialta

ja alkaa ahnaasti syödä sitä.)

_Lumley-G._ (kerää lattialta kahmalollisen perunoita ja vetäytyy

syrjään niitä syömään).

_Rva Lumley-G._ Minäkin sanon teille, että jollei tämä riita lopu, niin

minä heittäydyn makaamaan ja kuolen.

_Billy_. Niin, lopettakaamme se nyt tällä hetkellä. Minä olen miettinyt

asiaa ja keksinyt menettelytavan, joka luullakseni on säädyllinen,

siisti ja sovinnaisten tapojen mukainen.

_Rva Lumley-G._ Millainen se on?

_Billy_. Yksinkertaisesti sellainen, että Helenan on otettava avioero

Granvillestä.

_Kaikki_ (eri lailla hämmästyneitä). Avioero!

_Billy_. Ja sitten voi arkkipiispa vihkiä meidät.

_Helena_. No, mitä sanotte, herra arkkipiispa?

_Arkkipiispa_ (kauhistuneena). Sitä en tee milloinkaan, en milloinkaan.

On parasta, ettette puhu enää siitä asiasta.

_Billy_. Sitten meidät on vihittävä siviiliavioliittoon.

_Useita ääniä_. Miten se kävisi päinsä?

_Granville_. Minä ehdottaisin, että erokysymys ratkaistaisiin ensin.

Miten me voisimme saada avioeron?

_Rva Lumley-G._ (onnettomana). New Yorkin valtiossa myönnetään avioero

vain yhdestä syystä.

_Granville_. Ja kaikki todistajat ovat kuolleet.

_Billy_. Me järjestämme asian toisella tavoin. Me muutamme lakia.

_Granville_. Muuttaako lakia?

_Billy_. Niin juuri. Miksi ei?

_Rva Lumley-G._ Uudistettaisiinko New Yorkin valtion avioerolaki?

Sitähän ei ole muutettu kolmeensataan vuoteen.

_Billy_. Sitä suurempi syy on nyt muuttaa sitä.

_Granville_. Mutta miten se voitaisiin tehdä?

_Billy_. Annetaan lakiasäätävän kokouksen hyväksyä uusi lakiehdotus.

_Granville_. Ei ole olemassa lakiasäätävää kokousta.

_Billy_. Me valitsemme sellaisen. Emmekö ole vapaita Amerikan

kansalaisia, joilla on oikeus säätää omat lakimme?

_Rva Lumley-G._ (vaitiolon jälkeen, jonka kestäessä kaikki ovat

tuijottaneet mietteissään). Billy, voitteko aivan tosissanne esittää

sellaista?

_Billy_. Kyllä, minä teen sen aivan tosissani. Me valitsemme

lakiasäätävän kokouksen ja kuvernöörin ja tuomarin saman tien, kun

kerran olemme vauhtiin päässeet. Me säädämme lain, joka oikeuttaa

Helenan saamaan avioeron.

_Granville_. Millä perusteella?

_Billy_. No, esimerkiksi siksi, että hänet on hyljätty.

_Granville_. Mutta hänhän on hyljännyt minut.

_Billy_. Entä aviomiehen juoppouden vuoksi?

(Hiljaisuus. Kaikki mietteissään. Granville neuvottomana.)

_Helena_. Niin, sillä tavalla päästään tästä pulmasta. Asiat

järjestyvät laillisella tavalla.

_Sarita_. Vieläpä aivan uudenaikaisella tavalla.

_Helena_. Mitä äiti arvelee?

_Rva Lumley-G._ Meidän perheessämme ei kyllä milloinkaan ole tapahtunut

avioeroa... Mutta... minä otaksun, että...

_Eloise_ (keskeyttäen). Äiti! Ethän aikone antaa suostumustasi?

_Billy_ (Eloiselle ). Oletteko te sitten sitä vastaan?

_Eloise_. Sehän on häpeällistä! Jos minun sisareni tekee sellaisen

teon, niin mitä mahdollisuuksia minulla on enää päästä naimisiin?

_Billy_ (arkkipiispalle). Entäs te?

_Arkkipiispa_. Hyvä herra, minun kirkkoni suhtautumista avioeroon eivät

mitkään lakiasäätävät kokoukset voi muuttaa.

_Billy_. Te siis vastustatte tätä suunnitelmaa?

_Arkkipiispa_. Minä vastustan sitä kaikella arvovallallani. Minä

vastustan sitä yleisen säädyllisyyden nimessä, Amerikan perintätapojen

ja laitosten, kirkon ja edustamani uskon nimessä. Teidän ehdottamanne

toimenpide on anarkistinen, monimiehisyyttä suosiva, kansaa villitsevä,

moraalia ja yhteiskuntajärjestystä vastaan kapinoiva ajatus. Se on

uhkaus kodin pyhyyttä vastaan, kodin, joka on yhteiskunnan todellinen

pohja ja perustus. Minä varoitan teitä uskonnon nimessä, ja koroitan

tässä kokouksessa ääneni teidän ehdotustanne vastaan.

_Helena_ (hymyillen). Odottakaahan, herra arkkipiispa, kokousta ei ole

vielä kutsuttu koolle.

_Granville_. Näyttää siltä, Billy, että te jäätte häviölle vaalissa.

_Sarita_. Suorittakaamme äänestys!

_Reginald_. Niin, suorittakaamme koeäänestys!

_Arkkipiispa_. Minä vastustan tällaista leikkimistä pyhillä asioilla.

_Billy_. Odottakaahan hiukan. (Vie Helenan syrjään.) Ne, jotka

äänestävät uuden lain puolesta, olkoot ystävällisiä ja tulkoot meidän

luoksemme. Vastustajat jääkööt paikoilleen.

_Sarita_ (siirtyen heti Billyn ja Helenan luokse). Minä olen yhtä

mieltä teidän kanssanne.

_Eloise_ (siirtyy yhtä nopeasti toiselle puolelle).

_Arkkipiispa_ (mennen Eloisen luo). Minä vastustan ja Jarkko minun

kanssani.

_Billy_. Me laskemme teille sittenkin vain yhden äänen.

_Helena_. Entä sinä, äiti?

_Rva Lumley-G._ (epäröiden). Minä tahdon saada asian säädyllisesti

ratkaistuksi... Minä ajattelen... Minun täytyy äänestää... äänestää...

lakiehdotuksen puolesta.

_Granville_. Rva Lumley-Gotham on suffragetti.

_de Puyster_ (joka alati liikkuu muistilehtiö kourassaan ja

kirjoittelee ylös). Mitä se oli? Minun täytyy heti kirjoittaa muistiin.

(Alkaa kirjoittaa.)

_Billy_ (Reginaldille). Mitä mieltä te olette, Reggie?

_Reginald_. Minusta tuntuu... että...

_Eloise_ (käskevästä). Reggie, jollet tule tänne, niin en mene koskaan

kanssasi naimisiin, vaikka olisit viimeinen mies maan päällä.

_Sarita_. Tuo on luvatonta painostusta vaalitilaisuudessa. (Reginald

siirtyy Eloisen viereen.)

_Billy_ (de Puysterille). Entä te?

_Rva Lumley-G._ De Puyster, te olette sanonut hyväksyvänne minun

arvovaltani tällaisissa kysymyksissä.

_de Puyster_. Niin, rouva Lumley-Gotham.

_Rva Lumley-G._ No, tulkaa tänne sitten. (de Puyster menee rva L.-G:n

viereen.)

_Granville_ (joka on siirtynyt vastustajien puolelle). Tämä kuittasi

äskeisen vaalipainostuksen.

_Rva Lumley-G._ Mille puolelle kallistuu Tuttle?

_Arkkipiispa_. Tuttle, tehän kuulutte kirkkoon, eikö niin?

_Tuttle_. Kyllä, herra arkkipiispa.

_Granville_. Ajatelkaahan kaikkia niitä kristillisiä koteja, jotka

sellainen laki hävittäisi.

_Arkkipiispa_. Tuttle, tule tänne! (Tuttle menee epäröiden arkkipiispan

viereen.)

_Rva Lumley-G._ Tuttle, uskallatteko tehdä vastoin hallitsijattarenne

tahtoa?

(Molemmat puolueet lukevat äänestäjiään ja huomaavat, että kummallakin

puolen on yhtä paljon.)

_Useat äänet_. Äänet ovat menneet tasan. — Herra Lumley-Gotham! —

Teillä on ratkaiseva ääni.

_Lumley-G._ (on syönyt perunoitaan kiinnittämättä huomiota koko

toimitukseen. Hätkähtää, tuijottaa molempiin rintamiin). En minä halua!

_Rva Lumley-G._ Mutta sinun täytyy!

_Lumley-G._ Minä en tahdo olla missään tekemisissä koko asian kanssa.

_Helena_. Tule, isä, ole nyt järkevä!

_Lumley-G._ Minä en tahdo sekaantua tähän juttuun.

_Rva Lumley-G._ Sinun täytyy! (Tarttuu hänen käteensä ja koettaa vetää

häntä puolelleen. Eloise vetää toisesta kädestä.)

_Lumley-G._ Ei, ei, ei! (Riuhtaisee itsensä irti ja pakenee vasemmalle.)

_Granville_. Näyttää siltä, että olemme joutuneet umpikujaan.

_Billy_. Eikö siellä toisella puolella ole ketään, joka haluaisi

muuttaa äänestystään.

_Arkkipiispa_. Ei koskaan!

_Eloise_. Ei koskaan.

_Reginald_ (näyttää epäröivän, mutta Eloise tuuppaa häntä kiukkuisesti

kylkeen). E-ei!

_Tuttle_ (epäröi myöskin, mutta saa arkkipiispalta vihaisen katseen).

Ei.

(Pitempi vaitiolo.)

_Billy_. No, minä huomaan, ettei tästä ole apua. Siinä tapauksessa

meillä ei ole muuta keinoa kuin sorretun kansan viimeinen oikeus —

vallankumous.

_Granville_. Mitä sillä tarkoitatte?

_Billy_ (reippaasti). Onneksi meidän ei tarvitse häiritä teitä, teidän

tapojanne ja lakejanne, kuten entisajan vallankumouksellisten täytyi

tehdä. Me jätämme tämän kaupungin ja lähdemme Helenan kanssa kahden

omalle suunnallemme, tahi yhdessä niiden kanssa, jotka haluavat tulla

mukaan. Me löydämme kyllä siirtolan, jolle itse säädämme vapaat lait.

_Rva Lumley-G._ Billy Kingdon!

_Billy_. Emme voi mitään muuta. Mikäli minä ymmärrän, ei tämä asia enää

puhumisesta, parane. Lähdetkö kanssani, Helena?

_Helena_. Lähden.

_Billy_. Ja te, Sarita?

_Sarita_. Voitte luottaa minuun.

_Billy_. Entä te, rouva Lumley-Gotham?

_Granville_. Erittäin mielenkiintoinen tilanne. Rouva Lumley-Gotham

asumassa vapaalle rakkaudelle perustetussa siirtolassa.

_Rva Lumley-G._ (kääntyen pois itsensä kanssa taistellen). Minä en voi

lähteä.

_Billy_. Onko kenties muita halukkaita? (Huomaten toisten ilmeistä,

ettei ole.) No niin, siis me kolme.

_Lumley-G._ (ilmestyen vasemmalta). Ettehän aikone lähteä pois, Billy?

_Billy_. Se on aikomuksemme.

_Lumley-G._ Helenakin?

_Billy_. Hän myöskin.

Lumley-G._ Silloin lähden minäkin.

_Billy_. Ei, sitä te ette tee. Ettehän te halunnut äänestää meidän

puolestamme.

_Lumley-G._ Mutta minä äänestän _nyt_.

_Useat äänet_. Mitä? — Mitä nyt?

_Billy_. Siinä tapauksessa meidän ei tarvitse lähteä.

_Eloise_ (juosten isänsä luokse ja melkein kirkuen). Isä! Mitä aiot?

Kuinka uskallat?

_Lumley-G._ (änkyttäen säikähtyneenä). E-ei, e-en minä... (pois

vasemmalle).

_Billy_. Mainiota! Jääkää te tähän pimeään ja kurjaan maailmaan, jota

itse ylläpidätte. Jääkää ja hirttäkää itsenne siihen verkkoon, jonka

taikauskoisuudessanne itsellenne kudotte. Me sen sijaan perustamme

uuden yhteiskunnan, jossa ajatuksen vapaus on tunnustettu ja jonka

lait ovat säädetyt ihmisiä varten. Ja minä sanon teille, minkälainen

avioliittolaki siellä on vallitseva. Se laki säätää, ettei elämää

vastaan voida tehdä törkeämpää rikosta kuin antaa elämä lapselle ilman

rakkautta. (Hetken tauko.) Tulkaa, rakkaat ystävät! Meillä ei ole

mitään tavaroita koottavana, emmekä me tuhlaa yhtään kyyneltä eromme

vuoksi. Tule _Helena_, rakkaani! Tule, Sarita!

Väliverho.

Tuhatvuotinen valtakunta · 第 49 / 56 题