Venäjän Karjalasta.
Yhden-tapaisia, tähän verrattavia tarinoita on muillakin kansoilla,
niinkun _Unkarilaisilla_: Katso Magyarische Sagen und Märchen von Johann
Grafen Mailath. Stuttgart und Tübingen 1837, ss. 209-213, "Die Gaben."
_Böhmialaisilla_: Katso Gerle, Volksmärchen der Böhmen. Prag 1819, Th.
II, N:o 5, "Die goldene Ente."
_Turjalaisilla_: Katso Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folke-eventyr.
Christiania 1852, N:o 57, ss. 347-354, "Buskebruden."
_Ruotsalaisilla_: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska
Folk-Sagor och Äfventyr, I del., ss. 107-138, N:o 7, "Prinsessan som gick
upp ur hafvet."
_Saksalaisilla_: 1. Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und
herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 83-87, N:o
19, "Die beiden Bräute." 2. -- Katso Kinder- und Hausmärchen von den
Brüdern Grimm, Göttingen 1850, II Band, ss. 275-280, N:o 135, "Die
weisse und die schwarze Braut." -- 3. Katso samaa kirjaa I Band ss.
64-72, N:o 11, "Brüderchen und Schwesterchen;" ja I Band, ss. 79-86, N:o
13 "Die drei männlein im Walde."
_Ranskalaisilla_: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, I
Band, sivut 167-179, "Rosette."
_Selityksiä_: 1. kuosalin = rukin. 2. jaksa = riisu. 3. paikan = huivin.
4. uksi = ovi. 5. pieluksiin = pään alaisiin. 6. kaatiot = housut,
puksut. 7. kaarneeksi = korpiksi. 8. kuita = joita.
_Jälkimaine_: Yhtä-pitäväinen, vaikka vaellinaisempi toisinto on
tunnettu pohjois-Hämeessä, se vaan että Syöjätärtä siinä sanotaan
Pahaseksi eli Pahasen vaimoksi.