Lill' Margit pistää päänsä esiin nurkkaovesta.
LILL' MARGIT. Nyt se tulee. Telefoneeras justiin. (Tullen sisälle.)
Herra jestas, täälläkös sitä ollaankin koko herrasväki? Rouva ei tykkää
pahaa, mutta jos on niinkuin jotain kaihettavaa, sopis mennä tonne
patruuna Joonaksen kapinettiin.
KORP (innostuneena). Siinä ollaan! Juoni juoksee itsestään, kun elämän
hämähäkki saalistaa. (Urpialle ja Ruthille; hommaten innokkaasti.)
Menkää, menkää. Kukin ajallaan omassa kohtauksessaan.
RUTH ja URPIA poistuvat oikealle.
KORP. Ja tilanne on melkein selvä — — (Lähestyen taka-alan pöytää.)
Neljälle tilattu —
LILL' MARGIT. Niin se tilas, mutta itse tulee ennen muita.
KORP (äkkiä). Miksi ennen muita?
LILL' MARGIT (kainostellen, elehtien keikailevasti). Sill' on semmonen
mukava tapa — sillä pormestarilla —
KORP. (nikaten silmää Lill' Margitille). Vai tapa — Ei puutu mitään.
Ja osat jaetaan seuraavasti. (Lill' Margitille.) Sinä avioparatiisin
välttämätön perhonen, sinä saat olla sen suuren hämähäkin syötti ja
saalis.
LILL' MARGIT. En minä vaan meinaa olla mikään mato enkä liero enkä
syötti — —
KORP. Sst — hiljaa. Myöhemmin pääset pormestarinnaksi.