BILDE (keskeyttäen). Neiti Palmu, voitteko ehdottaa meille jonkin
toisen juhlanäytelmäksi sopivamman —
IHANELMA PALMU. Mielihyvin — sen löydän kyllä. (Siirtyen oikealle
etualalle.) Hieman mietin vain —
BILDE (Höökille). Herra johtaja, olette kummallisen kauan sietänyt
teatterissamme erästä näyttelijää, jonka moraaliton luonne on sille
häpeäksi. Tarkoitan herra Urpiaa. Hänet on erotettava heti.
HÖÖK kumartaa.
URPIA (peitetty uhka äänessään). Herra pormestari, olen kyllä
näyttelevä edelleen. (Poistuu vasemmalle.)
BILDE (hänen jälkeensä; ivallisesti). Laitakaupungilla kai?
KORP (vieden käden korvalliselle; nöyrästi). Alku aina hankala, se
myöntää täytyy. Mutta, herra kuningas — olen jatkava näytelmää.
(Poistuu vasemmalle.)
IHANELMA PALMU. Erinomaista! (Herrojen puoleen kääntyen.) Hyvät herrat,
eräs näytelmä seitsemänkymmenluvulta — tosin käännös — mutta mitä
hartain ja aidoin topeliaaninen henki huokuu sen henkilöistä. "Enkelten
suojassa" on se nimeltään.
Väliverho.