RAMPA (kiskaistuaan kepin itselleen nousee, astuu vaivalloisesti
pari askelta ja tarttuu lujasti Sokean käsivarteen). Äläh, vai
leijonamynttiä mangut? Eikös käpälä riitä, häh? Totteletkos?
SOKEA (surkeana). Käske, herra, laukkaan tahtosi mukaan.
RAMPA (leppyneenä). Naa—nii — taas oltiin kaverukset. Mutta saitkos
tapauksesta tästä viisautta älliis? Katsos, sinut peijasin ja siksi
juuri olen herras. Mull' on kaupuslaukku ja tavaraa. Tääll' on
siilinnahkaa pala ja kollikissan myös. Sanon markkinoilla: jos tällä
päätäs sivelet, saat haituvia kaljamakalloos. Jos tällä vilhusilmä
akkaas unessa hivelet, käy uskolliseksi. He uskovat, kas min'en
aasin varjosta käy sanaharkkaan. Entäs tämä? Mull' on pärskäjuurta,
seesam-öljyä ja neilikkaa. Kun niistä taikinan teen ja vielä
sinapilla voitaan, käy ansaan joka sorkka. Yhdelle sanon: korvaas
pistä, kuulet enkeleitten laulun, ja toiselle hoen: kuules, veli
veikkonen, täss' on ihmesalvaa, tällä juuri voiteli Kristuksen haavat
Joosef Arimatialainen. Ja kauppa käy. Kas, minä osaan ketunnahalla
leijonanvuotaa jatkaa. — Mutta sinä, ruipelo parka, et saanut ketulta
mitään. Ja siks' olet orja.
IHANELMA PALMU (ponnahtaen suuttuneena pystyyn; kauhistuneena).
Sietämätöntä! (Höökille.) Kuuletteko? Hän pääomaa pilkkaa. Ja miten
sirkusmaista! Hänen henkilöillään on klovnien vaatteet.
KORP (kumartaen). Mutta aivoissa, hyvä neiti, vain terveet
liikeperiaatteet. (Näyttelijöille.) Jatkakaa.
Ihanelma Palmu istuutuu suutuksissaan, keskustelee
tuohtuneena Höökin kanssa, joka kumarrellen myöntelee.
SOKEA. Ketut pakenevat luoliinsa ja rosvo Jarbas saa surmansa, kun
saapuu Pyhä Yrjö pelastamaan prinsessaamme —
RAMPA. Pyhä, pyhä — — eipäs ole tullut. Jo vuottaa rosvo Jarbas
porttien edessä saalistansa. Tänään, tän'aamuna juuri tuli aurinko
Leijonan merkkiin. Ja tänään Jarbas veronsa vaatii. Prinsessasta
ihan saa se makupalan, sillä häneen tänä vuonna arpa lankes. Mikäs
auttaa? Jos ei kenkään Jarbasta tasapäätappelussa surmaa, on verivelka
maksettava, tai polttaa rosvo kaupunkimme. Häh, onkos tullut yhtään
sankaria?
SOKEA. Tulee vielä. Hätäviesti vietiin kuninkaalta. Alas vuoriltansa
sankari astuu ja valistaa sokeat —
RAMPA. Pöh, mitäs auttais, vaikka näkisitkin. Ei silti aivos riitä
kaupanpeliin. Ei, poika, nöyrry säätyjakoon. Paratiisissa sen on
alkujuuri. Nääs — niin kertoo pyhä tarina — kun Aatamin ja Eevan
luokse tuli vieraisille Jehova, kas panipas siinä illansuussa Aapelit,
Kainit ja muutkin pojat noppasille. Ja mikäs oli tulos? Ken rivakasti
riiteli, tuli kuninkaaksi tai ritariksi. Ken juksas taitavimmin, pääsi
kauppiaaksi taikka prelaatiksi. Mutta keneltä nyrkki sekä sukkeluutta
puuttui, orjaksi säättiin. Onkos selvä?