Laps olin virvatulten
ja harhakuvitelmain,
lumoissa lyhtyukkoin
ja pienten keijushelmain.
Kun mieheks vartuin, pestin
ma haavelaivaan otin:
kaikk' elin uudestansa
seikkailut Don Ouijote'in.
Hält' oli hupsun tupsu,
ei ollut Sancho Pansaa:
ma lasketin kuin hurja
päin kunnon kristikansaa!
Sain selkään taistelussa
ja kaikki poltin laivat:
sain syvät, syvät haavat,
kun muut vain naarmun saivat!
Sain sijaan virvatulten
työn »tosiarvot», »hyödyt»...
Oi kauniit harhakuvat,
risaiset, rikki lyödyt!
Eloni pilkaks teitte,
tok' aina säästäin parhaan...
Nyt sekin vietiin multa.
Nyt vast' oon viety harhaan!