Mäd iza, kis sa vuod touvis! püvaatõd las saag sin nim. Las tulgõ sin
vaalikštõks, sin meel´ las suguug kui touvis nei ka maa pääl. Mäd
jega-pävvist leibõ aanda mädõn tämpõ. Un jeta mädõn mäd vüülgad, kui ka
meig jetaam ummõ vüülgalistõn. Un äla vii meidi k´ertaamiz sizõl, aga
pästa meidi jera siest kureest, jo sinnõn säädõb se vaalikštõks un
se joud un se ouv iggõks.
III. Lyhyitä elämäkerrallisia tietoja niistä kirjoittajista, joiden
teoksista tähän kirjaan on otettu kappaleita.
_Ahlqvist, August_, synt. v. 1826, majisteri v. 1857, tohtori v. 1860.
Suomen kielen ja kirjallisuuden professori v. 1863. Ulosantanut
runoelmia, nimellä _Säkeniä, Muistelmia matkoilta Wenäjällä_ ja
_Suomen kielen Rakennuksen_ sekä melkoisen joukon muita teoksia
kaunokirjallisuudessa ja kielitieteessä Suomen, Ruotsin ja Saksan
kielillä. Käyttää runollisissa teoksissaan salanimeä _A. Oksanen_.
_Andelin, Anders_, synt. v. 1809, vihittiin papiksi v. 1835, tuli
kirkkoherraksi Utsjoelle v. 1853, Paltamoon v. 1859. Kuoli v. 1882.
Kirjoittanut useampia _tutkimuksia Lapin kielestä_, jotka ovat painetut
Suomen Tiedeseuran Acta-kirjoihin, _kääntänyt Lapin kieleen_ vuotiset
evangeliumit ja epistolat sekä muita hengellisiä kirjoja, ja
Suomi-kirjassa julaissut _Kertomuksen Utsjoen pitäjästä_.
_von Becker, Reinhold_, synt. v. 1788. Historian professorin apulainen
Turun yliopistossa v. 1816. Suomen kielenkääntäjä k. Senaatissa
vuosina 1829-1856. Kuoli v. 1858. Ulosantoi ruotsin kielellä mainion
_Suomen kieliopin_, ja toimitti vv. 1820 ja 1821 suurella taidolla ja
menestyksellä perustamiansa _Turun Wiikkosanomia_.
_Blomstedt, Oskar Aug. Frith._, synt. v. 1833, lehtori Oulun
alkeisopistossa v. 1864, filosofian-tohtori v. 1869, dosentti Suomen
ja Unkarin kielissä s.v., kuoli v. 1871. On ulosantanut useampia
kielitieteellisiä ja muita pienempiä teoksia, joista jälkimmäisistä
etevin on _Kuvaelmia 1808 vuoden sodasta_.
_Cajanus, Juhana_, synt. v. 1655. Ylimääräinen professori Turun
yliopistossa v. 1680. Kuoli v. 1681. Häneltä jääneiksi ei tiedetä muita
teoksia kuin tähän kirjaan otettu virsi.
_Cannelin, Gustav_, synt. v. 1815, filosofian-tohtori v. 1844, lehtori
Waasan kymnaasissa s.v., kirkkoherra Mustasaaren pitäjässä v. 1873.
Paitse useampia muita teoksia on hän ulosantanut uuden parannetun
käännöksen _1734 vuoden Lakikirjaa_ ja ensimmäisen _Kreikan kieliopin_
Suomen kielellä.
_Castrén, Kaarle Alfred_, synt. v. 1845, ylioppilas v. 1865,
filosofian-kandidaatti v. 1871. Kuoli v. 1874. Etevin teos; _Muistelmia
1808-1809 vuoden sodasta_.
_Erkko t. Erkkonen, Juh. Henr._, synt. v. 1849, tuli Jyväskylän seminariin
v. 1867, pääsi sieltä v. 1872, kansankoulun-opettaja Rokkalan tehtaalla
Johanneksen pitäjässä, sittemmin Wiipurissa. Teos: _Runoelmia_, 3
vihkoa.
_Frosterus, Juhana_, synt. 1720, majisteri v. 1745, kirkkoherra Sotkamossa
v. 1763, kuoli v. 1809. Hänen kirjateoksistansa on _Hyödyllinen Huvitus
Luomisen töistä_ viime aikoihin asti ollut Suomen kansalle rakas ja
mieluinen kirja.
_Gottlund, Kaarle Aksel_, synt. v. 1796, ylioppilas Turussa v. 1814 ja
Upsalassa v. 1816, Suomen kielen lehtori Helsingin yliopistossa v. 1839.
Kuoli v. 1875. On ulosantanut suuren joukon kirjallisia teoksia sekä
Suomen että Ruotsin kielellä, joista mainittavimmat ovat _Otava_ 2
osassa ja _Runola_.
_Granlund, Juh. Fredr._, synt. v. 1809, kirjanpainaja Turussa vuodesta
1856. Kuoli v. 1874. On ulosantanut useampia vihkosia runoelmia, ja aika
ajoittain toimitellut Turusta ulostulevia sanomalehtiä Suomen kielellä.
_Hannikainen, Pietari_, synt. v. 1813, maanmittari v. 1835. On
ensimmäinen, joka suuremmalla menestyksellä on kirjoittanut komedioja ja
novelleja Suomen kielellä. Etevin hänen teoksistansa on tähän otettu
_Silmänkääntäjä_.
_Judén t. Juteini, Jaakko_, synt. v. 1781, ylioppilas v. 1800,
majistraatin-sihteeri Wiipurissa v. 1813, kuoli v. 1855. On toimittanut
suuren joukon sekä runoja että proosateoksia, enimmät kansalle
kirjoitettuja ja pieninä kirjasina ulosannettuja. Hänen kuoltuansa
ulosannettiin kaikki hänen suomenkieliset teoksensa koottuina 9 osassa.
_Kajaani t. Cajan, Juh. Fredr._, synt. v. 1815, ylioppilas v. 1832,
vihitty papiksi v. 1842, kappalainen Piippolassa v. 1857. Hänen
pääteoksensa on _Suomen Historia_, ulottuva uskonpuhdistuksen
aikoihin.
_Kallio_ salanimi; oikea nimi _Samuel Gustav Berg_, synt. v. 1803,
ylioppilas v. 1822, tuli sokeaksi, kuoli v. 1853. On kirjoittanut vaan
muutamia lauluja, joista useimmat ensi kerran painettuina ilmautuivat
Gottlundin Otavassa.
_Keckman, Kaarle Niklas_, synt. v. 1793, filosofian-tohtori v. 1815, Suomen
kielen lehtori yliopistossa v. 1829, kuoli v. 1838. Hänen mainittavin
teoksensa on mukailema _Kultala, hyödyllinen ja huvittava historia_.
_Kemell, Klaus Juhana_, synt. v. 1805, vihitty papiksi v. 1827,
kappalainen Alavieskassa, kuoli v. 1832. Paitse useampia runoelmia on
hän suomeksi painosta ulosantanut erinomaisen hyvän käännöksen Tuomas
Kempin kirjaa _Kristuksen Seuraamisesta!_
_Kiljander, Kaarle Martti_, synt. v. 1817, vihitty papiksi v. 1842,
saarnaaja Lapinlahden rukoushuoneella s.v., konsistorin-notarl v. 1851,
Nilsiän kirkkoherra v. 1866, tuomiokapitulin assessori. Kuoli v. 1879. On
suomennellut ja mukaillut runoteoksia, joista arvollisimmat ovat
Stagneliuksen _Marttyrat_, Nikanderin _Taikamiekka_ ja Runebergin
_Nadeshda_.
_W. Kilpinen_ salanimi; oikea on _Wolmar Styrbjörn Schildt_, synt.
v. 1810, piirilääkäri Saarijärven piirissä v. 1839, lääketieteen tohtori
v. 1840. On ulosantanut useampia kirjateoksia, joista merkillisin on
käännös _Euklideen Alkeet_. Suomen sanojen kirjoittamisessa poikkee
hän tavallisesta oikokirjoituksesta, niinkuin näkyy hänen tähän
kirjaan otetusta kappaleestansa.
_Korhonen, Paavo_, synt. v. 1775, kuoli v. 1840, oli talonpoika
Rautalammilla. Hänen _Runonsa_ kokosi ja ulosantoi Lönnrot v. 1848.
_Koskinen_ salanimi; oikea on _Yrjö Sakari Forsman_, synt. v. 1830,
filosofian-maisteri v. 1853, tohtori v. 1860, professori yleisessä
historiassa v. 1863, Pohjoismaiden historiassa v. 1875. Senaattori v.
1882. On painosta ulosantanut suuren joukon kirjateoksia, joista
etevimmät ovat _Nuijasota_ ja _Oppikirja Suomen kansan historiassa_.
_Krohn, Julius Leopold_, salanimellä _Suonio_, synt. v. 1835, majisteri
v. 1860, Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti v. 1862, Suomen kielen
lehtori v. 1875. Kunnia-tohtori v. 1882. On kirjoitellut Suomen kielellä
monessa aineessa. Etevimmät hänen teoksistansa ovat _Runoelmia, Kuun
Tarinoita_ ja _Kertomuksia Suomen Historiasta_.
_Lilius, Henrikki_, synt. v. 1683, majisteri Turussa v. 1707, kirkkoherra
Messukylässä, kuoli v. 1745. Paitse tähän kirjaan otettua kaunista runoa
tunnetaan häneltä muutamia muitakin suomen- ja latinankielisiä
runoelmia.
_Lönnrot, Elias_, synt. v. 1802, ylioppilas v. 1822, filosofian-kandidaatti
v. 1827, lääketieteen tohtori v. 1832, piirilääkäri Kajaanissa v. 1833,
Suomen kielen professori v. 1853, josta virasta erosi täysinpalvelleena
v. 1862. Lönnrotin kansan suusta kokoamia ja ulosantamia ovat _Kalevala,
Kanteletar, Suomen Kansan Sananlaskut ja Arvoitukset_. Paitse näitä on
hän ulosantanut suuren joukon muita kirjoja ja sanomalehtiä, joista
tässä vielä mainittakoon kuukauslehti _Mehiläinen, Flora Fennica_ eli
_Suomen Kasvio_ ja suuri _Suomalainen ja Ruotsalainen Sanakirja_. Uuden
suomalaisen Wirsikirjan hankinnassa on hän myöskin ollut hyvin uuttera.
Hän oli näet v. 1863 asetetun ja v. 1871 hajoitetun virsikirja-komitean
tuotteliain jäsen, ja on ulkopuolella tämän komitean tointa
itse-päällänsä ulosantanut _Suomalaisen Wirsikirjan väliaikaiseksi
tarpeeksi_ (Turussa v. 1872), josta toinen laitos ilmautui Helsingissä
v. 1883 nimellä _Wäliaikainen Suomalainen Wirsikirja, uudestaan korjattu
ja neliäänisillä nuoteilla varustettu laitos_.
_Manninen, Antti_, synt. v. 1831, kuoli v. 1866. Oli maanviljelysopiston
johtaja Leväisellä lähellä Kuopiota. Kirjoitteli jo aivan nuorena
sanomalehteen _Suomettareen_, toimitti sitten viimeisinä elinvuosinansa
_Tapiota_, ja ulosantoi omatekoisen kirjan _Taito_ ja _Toimi_ sekä
muutamia muitakin pienempiä teoksia.
_Oksanen, A._, katso _Ahlqvist_.
_Polén, Rietrikki_, synt. v. 1823, filosofian-majisteri v. 1850, tohtori
v. 1860, opettaja Wiipurin kymnaasissa v. 1868, Kuopion lyseissä v.
1875, lehtori Mikkelin lyseissä v. 1877. Toimittanut sanomalehteä
_Suometarta_ vuosina 1852-1856 ja kuukauslehteä _Mehiläistä_
vv. 1859-1863.
_Poppius, Abraham_, synt. v. 1793, ylioppilas Turussa v. 1813, Upsalassa
v. 1817, vihittiin papiksi v. 1823, kappalainen Juvalla v. 1833, kuoli v.
1866. Jätti jälkeensä koko joukon osaksi sangen kauniita runoelmia,
joita hän oli painatellut siellä täällä sanomalehdissä, vaan jotka
koottuina julaistiin Savo-Karjalaisen Osakunnan _Koitar_-nimisessä
albumissa v. 1870.
_Renvall, Gustav_, synt. v. 1781, ylioppilas v. 1801, filosofian-tohtori
v. 1810, Suomen kirjallisuuden dosentti v. 1811, Uskelan kirkkoherra
v. 1819, Ulvilan kirkkoherra v. 1829, kuoli v. 1841. Hänen etevin
teoksensa on _Suomalainen Sanakirja_, ensimmäinen täydellisempi
sanakirja Suomen kielestä. Paitse tätä ulosantoi hän ruotsin kielellä
_suomen kieliopin_ sekä muita kielitieteellisiä tutkimuksia, ja on
myöskin painavasti vaikuttanut siihen suureen virsikokoukseen, joka
arkkipiispa Tengströmin toimesta julaistiin nimellä _Uusia Wirsiä_.
_Suonio_, katso _Krohn_.
_Tuokko_, salanimi; oikea nimi _Antti Törncroos_, synt. v. 1835, ylioppilas
v. 1858, majisteri v. 1864. On julaissut sangen paljon runoelmia, sekä
omatekoisia että käännöksiä. Hänen etevin teoksensa on murhenäytelmä
_Saul_, ensimmäinen säännöllisesti tehty alkuperäinen tragedia Suomen
kielellä.
_Warelius, Antero_, synt. v. 1821, ylioppilas v. 1843,
filosofian-majisteri v. 1847, kappalainen Rantamäellä, kirkkoherra
Loimaalla v. 1867, Turun tuomiokapitulin assessori vuosina 1870-1873.
Etevimmät hänen monista kirjateoksistansa ovat _Enon Opetuksia Luonnon
asioista, Wekkulit ja Kekkulit_, leikkinäytelmä kahdessa näytöksessä,
ja _Kertomus Tyrvään pitäjästä_ (Suomi-kirjassa).
Viiteselitykset:
[1] _Paljin_ on se paikka, jossa poro kesällä _poikii_ (syöpi).
[2] Latinaksi: Mustela Zibelliana.
[3] Latinaksi: Mustela martes.
[4] Latinaksi: Mustela Erminea.
[5] M. Nivalis.