Richard toinen, Edvardin, "mustan prinssin" poika, tuli v. 1377
kymmenvuotiaana isoisänsä, Edvard III:n, jälkeen kuninkaaksi.
Hallituksensa alussa oli hänellä kelpo miehiä neuvonantajina, mutta
myöhemmin hän joutui sellaisten ohjattavaksi, jotka kruunun arvon
kokonaan häpäisivät. Tämmöistä asiaintilaa ruvettiin vastustamaan,
ja vastustuksen etupäässä oli kuninkaan setä, Thomas Woodstock,
Glosterin herttua. Kehnot suosikit karkoitettiin, ja asetettiin
hallintoneuvosto, jonka päämiehenä Glosterin herttua oli. Mutta juonien
ja väkivallan-tekojen kautta kuninkaan taas onnistui saada valta
käsiinsä, ja pian hän myös sai tilaisuuden ijäksi vapautua Glosterista,
suurimmasta vihansa ja pelkonsa esineestä. Tämä nimittäin valmisteli
salaliittoa, jonka tarkoituksena oli ottaa kuningas vangiksi ja korjata
tieltä hänen huonot neuvonantajansa. Liitto saatiin ilmi ja sen päämies
vangittiin ja surmattiin, johon viitataan tässä näytelmässäkin. Tämä
teko herätti suurta hämmästystä kansassa, jonka suosikki Glosterin
herttua oli. Mutta kuningas pakotti parlamentin ei ainoastaan
hyväksymään tätä tekoa, vaan vielä lisäksi tuomitsemaan kuolemaan
Glosterin rikoskumppanit, jopa poistamaan kaikki määräykset, jotka
kuninkaanvallan rajoittamiseksi oli säädetty 11 vuoden kuluessa. Tämän
jälkeen kuningas alkoi hallita yhä mielivaltaisemmin ja valitsi
neuvonantajikseen henkilöitä, jotka kansan silmissä olivat mitä
kehnoimpia miehiä, semmoisia kuin Aumerle, Norfolk, Exeter, Wiltshire,
Bushy, Bagot, Green. 1398 v:n parlamentti jo myönsi täydellisen
itsevallan kuninkaan asettamalle valiokunnalle. Hallituksessa tuli nyt
kokonaan mielivalta järjen sijaan. Omaisuutta ei pidetty pyhänä enempää
kuin persoonallista vapauttakaan; lailliset perilliset karkoitettiin
maistaan ja konnuistaan, jotka anastettiin valtiolle. Kansaa
verotettiin jos jollakin tavalla, jotta saataisiin varoja tuhlaavaan
hovielämään. Äsken mainitussa 1398 v:n parlamentissa Henrik Herefordkin
nosti sen kanteen Norfolkin herttuaa vastaan, joka sitten oli alkuna
Richardin kukistumiseen. Tällä tapahtumalla näytelmä alkaa ja noudattaa
sitten pääpiirteissä historiallisten tapausten kulkua.
[1] _Noobeli_, vanha englantilainen kultaraha.
[2] _Kuningattaren Ranskasta ma toin_. V. 1396 kuningas Richard
Canterburyn arkkipiispan kautta kihlasi kuusivuotiaan Ranskan
prinsessan, Isabellan. Sh. tekee hänestä täysikasvuisen kuningattaren.
[3] _Voi jalopeura leopardin suuttaa_. Norfolkin vaakunakilvessä oli
kultainen leopardi. Niinkuin tunnettu, Englannin valtakunnan kilvessä
on leijonan kuva.
[4] _Paljaat muurit_. Tarkoittaa seiniä, joissa ei ollut verhoa.
Seinäverhot olivat irtonaiset, hakasiin kiinnitettävät ja muutettavat.
[5] _Kirkkaaks silaa
Juhana Gauntin nimen uudestaan_.
Kuva otettu kirkkaaksi silatuista aseista tai omistajan nimellä
varustetuista metallilevyistä.
[6] _Sauvan heittää väliin kuningas_. Taistelun lopettamisen merkiksi.
[7] _Kätenne henkipatot miekallemme_. Miekan kahva muodosti ristin,
jolla vala tehtiin. Vert. Hamlet, I näyt. 5 koht.
[8] _Maan nurmi kaisloitettu juhlahuone_. Niinkuin nykyään juhlaksi
lattialle ripoitellaan hakoja ja lehtiä, niin silloin oli tapana niille
levittää kaisloja.
[9] _Liian auliuden
Ja hovinpidon vuoksi_.
Richard II:n hovielämä oli komeilevampi ja tuhlaavaisempi kuin
yhdenkään hallitsijan sitä ennen tai sen jälkeen. Esimerkkinä
mainittakoon, että hänen pöydässään joka päivä ruokittiin 10,000
henkeä, joita varten tarvittiin 300 ruoanlaittajaa. Sen vuoksi
kuninkaan täytyikin vuokrata pois maansa. Vuokramies oli kreivi
Wiltshire, kuninkaan suuri suosikki.
[10] _Missä muuten
Ei käärmeill' ole oikeutta elää_.
Viittaa taruun, jonka mukaan pyhä Patrick hävitti Irlannista kaikki
käärmeet.
[11] _Bolingbroke-raukan naimisliiton kielto_. Maanpakolainen
Bolingbroke otettiin Ranskan hovissa loistavasti vastaan, ja hän oli jo
kihlaamaisillaan Berryn herttuan, Ranskan kuninkaan sedän, tyttären,
kun Richard kaikellaisilla valheellisilla juoruilla ja juonilla sai sen
estetyksi.
[12] _Sulittaa maamme rikkouneen siiven_. Haukkajahdista otettu kuvaus.
Haukoille pantiin kadonneiden vauhtikynien sijaan uudet keinotekoiset.
[13] _Kreivi Worcester silloin sauvansa taittoi_. Valkoinen sauva oli
kuninkaallisen linnan ylihovimestarin tunnusmerkki. Sen taittamisella
hän luopui virastaan ja luovutti myös kaikki alaisensa virkamiehet
toimistaan.
[14] _Vääryydet henkiheittoon ajanut_. Ajometsästyksestä lainattu
kuvaus.
[15] _Lukit, jotka myrkyn sinust' imee_. Lukit, konnat ja sammakot
luultiin myrkyllisiksi.
[16] _Niin tähtiäni häväistäkö_. Tarkoittaa sitä tähteä tai
tähtiasentoa, jonka vallitessa hän syntyi.
[17] _Kamalaan torniin Julius Caesarin_. Tarina kertoo, että Tower oli
Julius Caesarin rakentama.
[18] _Kirjoverhoin koristetut
Talojen seinät_.
Ulkoseinät olivat Bolingbroken kunniaksi päällystetyt verhoilla.
[19] _Nyt hänen nimensä on pelkkä Rutland_. Aumerlen herttua menetti
herttuakuntansa, mutta sai pitää kreivikuntansa Rutlandin. Surreyn ja
Exeterin herttuat samoin jäivät Kentin ja Huntingdonin kreiveiksi. Nämä
kolme panivat toimeen seuraavassa mainitut turnajaiset Oxfordissa,
joissa oli määrä murhata Bolingbroke.
[20] _Keitä on ne orvokit,
Joit' uuden kevään vehmas helma tuottaa_.
S.o. ketkä ovat nyt arvoon kohonneet Bolingbroken noustessa
hallitus-istuimelle.
[21] _Kerjääjää ja kuningasta_. Tarkoittaa vanhaa balladia, nimeltä
kuningas Cophetua ja kerjäläistyttö, johon Sh. usein viittaa.
[22] _Mit' abottiin ja lanko-hyvään tulee_. Abotti oli Westminsterin
abotti, ja lanko oli Exeterin herttua ja Huntingdonin kreivi, joka oli
nainut Bolingbroken sisaren Elisabetin.
[23] _Ja minä narri olen kelloukko_. Tarkoittaa vanhoissa kelloissa
tavattavaa kuvaa, joka kädessään pitää vasaraa, millä ilmoittaa tunnit.