_Jöns Barrus._
Reippaasti vastaat poika! Olkoon menneeksi -- minä luotan sinuun. Mutta
kuin olet nuori ja tottumaton, niin velvollisuuteni korkeata kruunua ja
omaa itseäni vastaan vaatii, että vähäsen opetan sinua. -- Kuuleppas
poika! Jos esimerkiksi tuolla ulkona lahdella tulisi joku vene, niin
pitää sinun huutaa "hollah" elikkä "verdah"! Taikka huuda, jos tahdot,
"hollah" ja "verdah" yhteen aikaan. Huudappas nyt poika, että kuulen
miltä äänes kaikaa! --
_Anna (huutaa)._
Hollah! Verdah!
_Jöns Barrus (nauraen)._
He!... he!... he!... Voisipa miehellä olla vähän raikkaampi ääni, mutta
sinä oletkin poikanulikka ja äänes tietysti on sen jälkeen! Vaan
ell'eivät veneessä kulkiat tiedä oikein vastata... Mitä pitää heidän
vastaaman, muistatko nyt sen?
_Anna._
Heidän tulee vastata: "kuuliaisuus kuninkaalle", sillä ne ovat
tunnussanat tänä yönä.
_Jöns Barrus._
Niin ... niin... Mutta ell'eivät sitä tee, niin lasket kiväärisi noin ja
näin... _(tähtää kiväärillänsä)._ -- Piff! paff! puff! -- He ... he...
Ymmärrätkö minua? --
_Anna._