MÄ NURMELLA UINUN.

Mä uinun nuorella nurmella,

Ja taivas siintävä ylläni päilyy.

Ja lintuset ilmassa leikkiä lyö,

Ja puiden lehdet ne hiljaa häilyy,

Ja tuoksua, nuoruutta täys' on maa, --

Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!

Mä uinun nuorella nurmella,

Ja eessäni Kianta kirkasna hohtaa,

Ja laulu rastasten, peippojen

Mun korvaini kalvoa hurmaten kohtaa.

Ja laulua, tuoksua täys' on maa, --

Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!

Mä uinun nuorella nurmella

Ja hengitän tuoksua, hengitän syvään,

Ja katselen luontohon lumoovaan,

Kuin äitihin hellään, lempeään, hyvään.

Ja mieleeni tuo tuhat aatosta saa, --

Oi, Suomeni suvea hurmaavaa!

Oi, Suomeni hurmaavaa!

Oi, ihanaa maata, mi meille on suotu!

Sua _täytyvi_ lempiä, rakastaa,

Joka ainoan, jolle vain lie sydän luotu!

Sun täytyy, oi, kaunehin, kallein maa,

Joka rinnan leimuten rakastaa!

Elämän polulla · 第 88 / 128 题