Oi, isäimme Isä, sä, korkea, suuri,
Jok' autoit mun kansani helmasta yön,
Viel' ollos sä Suomeni kilpi ja muuri,
Viel' ollos sä siunaaja kansani työn!
Viel' ollos sä heikon ja sorretun suoja,
ja vihas sä vielä oi, viipyä suo!
Sä rantaimme rauha ja onnemme luoja,
Taas poljetun puolehen silmäsi luo!
Viel' anna maan kukkia, laihoja kantaa,
Työn säilyä pohjalla uskon ja lain!
Viel' anna sä aalloilta kohden rantaa
Tien löytää myrskyssä purjehtivain!
Käy, käy tulipatsahan paistavan lailla
Nyt taas etupäässä ja näytä se tie,
Mi vaarojen kautta, mut vaaroja vailla
Sun kansasi onnellisuutehen vie!
Käy, käy etupääss' sotajoukkojen Herra!
Me tietäsi astumme, viittoamaas!
Päin parhain kaikki niin kääntyvi kerran,
Ja rauha ja riemu on rinnoissa taas!
Oi, isäimme isä, sä korkea, suuri,
Jok' autoit mun kansani helmasta yön,
Viel' ollos sä Suomeni kilpi ja muuri,
Viel' ollos sä siunaaja kansani työn!