»Miks ruskoposkesi kalpenee,
Miks sortuu äänesi soinnukas,
Miks kirkas katseesi raukenee?
Mun ystävä hoi, tuo lausupas!»
Muut kaikki multa he kysyy näin
-- Niin tuttavat mun kuin ystäväin --
Mut yksin hän, syy kaiken tään,
Ei huomaa muutosta ensinkään.