III.

Kun kodin loit sä lämpimän,

Sen suomalaiseks loit,

Ja lemmenkuiskeen hellimmän

Sä suomen kielin soit.

Sä lapsilleskin neuvoit näin:

Käy tuota tietä edespäin!

Sun jalo, puhdas luontehes

Se lapsen lainen on,

Ja vilpitön on sydämmes

Ja elos tahraton,

Sun tieltäs väistyy vihakin

Ja ilkimielen ivakin.

Sä äidiltäsi kieltämme

Et kyllä saanutkaan,

Mut lauluihis sä mieltämme

Sait yllin kyllin vaan,

Ja »vieras lippu» peittänyt

Ei Suomen miehen töitä nyt.

Sä vaatimatta laulelit

Kuin talven varpunen,

Mut puhtahinta soittelit

Sä kieltä sydämmen,

Siks leivoakin kauniimp' on

Tao sulolaulu Suonion.

Ristiaallokossa Kokoelma runoelmia · 第 18 / 96 题