YHDESTOISTA KOHTAUS.

Edelliset. Nerine. Octave.

_Argante_. Tulkaa, poikani, tulkaa iloitsemaan meidän kanssamme, kun

niin onnellinen sattuma on teidän naimistanne -- -- --

_Octave_. Ei, isä, kaikki teidän naimishommanne ovat turhia.

Minun täytyy antaa naamion pudota, sillä teille on jo puhuttu

avioliitostani -- --

_Argante_. Niin, mutta sinä et tiedä --

_Octave_. Minä tiedän kaikki mitä minun tulee tietää.

_Argante_. Minä tahdon ilmoittaa sinulle, että herra Géronten tytär --

_Octave_. Herra Géronten tytär ei koskaan tule vaimokseni.

_Géronte_. Se on hän -- -- --

_Octave_ (Gérontelle). Ei, hyvä, herra. Pyydän teiltä anteeksi, mutta

minä olen jo päättänyt.

_Silvestre_ (Octavelle). Kuulkaahan -- -- --

_Octave_. En. Ole vaiti, minä en tahdo mitään kuulla.

_Argante_ (Octavelle). Sinun vaimosi -- -- --

_Octave_. Ei, sanon minä, isä. Ennen kuolen kuin hylkään suloisen

Hyacinthen. (Mennen näyttämön poikki Hyacinthen viereen.) Niin, tehkää

mitä tahdotte, tässä on se, jolle olen vannonut uskollisuutta. Minä

rakastan häntä koko elinikäni enkä tahdo ketään toista vaimokseni.

_Argante_. No niin, hänethän sinä juuri saat. Aina sinä, senkin

huimapää, vedät vastakynttä.

_Hyacinthe_ (osoittaen Gérontea). Niin, Octave, tuossa on isäni, jonka

olen löytänyt. Nyt meillä ei ole enää mitään hätää.

_Géronte_. Tulkaahan meille, siellä voimme paremmin puhella.

_Hyacinthe_ (osoittaen Zerbinetteä). Voi, isä, olkaa niin hyvä, älkääkä

eroittako minua ja tätä suloista tyttöä. Hänellä on niin paljon hyviä

puolia, että te kunnioitatte häntä, kun tulette lähemmin tuntemaan

hänet.

_Géronte_. Vaaditko, että minä pitäisin luonani tyttöä, jota veljesi

rakastaa ja joka on vasten naamaa sanonut minulle senkin seitsemän

hävyttömyyttä.

_Zerbinette_. Hyvä herra, minä pyydän teiltä anteeksi. En olisi

ollenkaan puhunut siten, jos olisin tiennyt kuka te olitte, sitäpaitsi

tunsin teidät vaan kulkupuheiden mukaan.

_Géronte_. Mitä! Minkä kulkupuheiden mukaan.

_Hyacinthe_. Isä, eihän veljeni rakkaudessa häneen ole mitään

rikollista, ja minä vastaan hänen kunniastaan.

_Géronte_. Tämäpä kaunista. Tahdotaanko vielä, että minä naittaisin

poikani hänen kanssa, tuntemattoman tytön, maankulkijamen kanssa?

Scapinin vehkeilyt: Kolminäytöksinen komedia · 第 39 / 42 题