Kuljin ma lempeää laakson tietä
suvessa, kukkain kuussa.
Siintivät järvet ja tuoksui tuomet
ja linnunlaulu soi puussa.
Laulaen neitojen nuorten parvi
liiti mun ohitseni.
Kuuntelin laulua, — kyynelet vieri
kuumina poskilleni.
Muistin, ah muistin: maanpakolaisna
vierasta maata ma polin.
Nuoruuden maa oli minunkin kerran.
Kadottanut sen olin.