VIII. Sången.

Underrättade af _Onnetar_ om rätta vägen, anlända de slutligen till

tredje porten, hvilken öppnas för dem till följd af ett samtal

med _Tiijotar_ (Vishetens prestinna); hvarefter de befinna sig på

stranden af glömskans sjö.

Onnen tyttö nuon sanoopi,

Lykyn lapsi lausuileepi:

"Tästäpä jo tie mänööpi,

Polku toinen poikennoopi,

Urat Runolan rupeevat,

Astut aimot autuahan.

Yksi suora, toinen veärä,

Lykyt toinen, toinen pitkä;

Lykyt soattaapi talohon,

Toiset korven kiertelöövät. 10

"Joka soattaapi talohon,

Ensin tuo vesillen viepi,

Kussa uuet uitetahan

Vierahat venytetähän;

Runolahan tultuahan

Saunoilahan soatetahan,

Jossa peätä pesetähän,

Vartta veillä valellahan,

Puhtaaksi puhistetahan,

Valkeeksi vanutetahan. 20

"Kuin tulet _armon_ ahollen,

_Pelvon_ peltojen perillen,

Jo tuloo tiehoara yksi,

Kaksi raittehen rakoa,

Vaeltaa vasemman viisas,

Hullu oikian osaapi.

"Kuin tulet _mielen_ mäellen,

_Tievon_ töyrien takana,

Jo tuloo tiehoara toinen,

Polkuu kolmet kohtajapi; 30

Keskimmäistä viisas käypi,

Hullut reunoillen remuuvat.

"Kuin tulet _sanan_ salollen,

Soihen _soittojen_ sivullen,

Jo tuloo tiehoara kolmaas,

Neljä tietä vieretysten:

Viisas oikeemman osaapi,

Hullu toisia tapoopi.

"Kuin kulet tätä uroa,

Poljet portaan polvet kaikki, 40

Portti eteisi tuloopi,

Uksi uusi kohtajaapi,

Jota järvet jeähyttääpi,

Lammin laineet laimentaapi."

Kulimmo tätä uroa,

Läksimmö tätäkin tietä.

Jälillen jätettävillen,

Retkillen remputtavillen.

Jopa portti toas oil eissä,

Tehty sulku sukkelainen; 50

Kysymys oil kynnyksellä,

Arvaus oil äijän peällä,

Vertaus keski-veräjän.

Jok' ei siitä selvän soanut,

Osannut oven avata

Pulmien purkajamalla,

Asian arvoamalla,

Sai se siinä selin seista,

Malttaa moatennik mahallaan.

Tässä monta moitettihin, 60

Moni konsti koiteltihin

Avata arvoamalla,

Pureta puheilemalla.

Vielä tällä veräjällä

Sanan-sepät seisottivat,

Keski tiellä taivahalla

Viivyttivät virsi-miehet.

Akka vanha leuka-koukku,

Koukku-leuka, homeh-korva,

Homeh-korva, harva-hammas 70

Hammas harva, pihka noukka

Pihka-nokka peä on paljas,

Sisäri sippura-silmä

Oli vartia veräjän,

Oven kaunis kahtojanna,

Sola sanan salpaajanna,

Sulkun suu supistajanna

Kurkistiin aijan raosta,

Kahtoi veräjän väliltä

Kuka tulla tuijotteli 80

Uskalsiinpa uksen luokse;

Kysäisööpi, kiljaisoopi:

"Milloin päivä peättyneepi,

Aika yön aloittaneepi?"

"Silloin päivä peättynöhön,

Koska yö aloittanohon."

"Mikä vanhin vanhemmista

Synnyttäri syntyneestä;

Mikä nuorin neitosista

Syntyy syntymättömistä?" 90

"Aika vanhin vanhemmista

Synnyttäri syntyneestä;

Tuokio tuleva nuorin

Syntyy syntymättömistä."

"Mitä moalla mateloopi,

Taivasta tavoitteloopi?"

"Mieli moassa mateloopi,

Taivasta tavoitteloopi."

"Mitäs moassa mainitahan,

Taivaassa tahoitetahan?" 100

"Laulut moassa mainitahan,

Taivaassa tahoitetahan."

"Mitäs läksit moasta tännek,

Takimmaiseen taivoisehen?"

"Läksin soiton soittelolla,

Loatu-lauluin laulannolla;

Se mun tiellä tänne soatto,

Osotti tähän ovehen,

Kanteleita kahtomahan,

Vanhoja valihtemahan, 110

Suomea suloistamahan,

Kieltämme kehoittamahan."

Viimen viisauen emäntä,

_Tiijotar_ on vanha vaimo,

Ovensa avattuahan.

Veräjän vähentynehen,

Laski lauluin laitumillen,

Soiton salmillen somillen.

Siin oil lammi laitettunna,

Umpi-järvi uitettunna; 120

Vieno kulkoopi vesillen,

Hiiskui hiljan tuulen henki;

Selän selviä vesiä

Sormillansa sorkutteli,

Sirkutteli siivillänsä,

Suloisesti anto suuta.

Runola · 第 12 / 24 题