YKSIN.

Pimeässä ma kuuntelen yksin

sade kuinka ulkona soi,

miten ikkunalevyä vasten

se helkähtäen pisaroi.

Ah, tuska mun rintani täyttää,

niin raskaaksi hengitys käy.

Pisaroina pois haihtuvi nuoruus,

yhä ulkona yö hämärtäy.

Maailman lyriikkaa: Runosuomennoksia · 第 88 / 93 题