Sydänyöllä vasta, kun ihmiset nukkuu,
kuu meille valonsa suo,
yön tähdet luo loistettaan:
me silloin laulamme, käymme,
ja ryhdymme karkelemaan.
Sydänyöllä vasta, kun ihmiset nukkuu,
me niityllä leppien luona
alan etsimme avaran,
ja laulamme, vaellamme,
ja tanssimme unelman.