SKÅL (on koko ajan ollut syrjässä ja kuunnellut).
POROMÄKI. Josefiina luulee että minä olen sairas ja rääkkää minua
pelkästä huolenpidosta.
SKÅL. Sinä luulet että se on rakkautta?!
POROMÄKI. Sitä se on.
SKÅL. Usko pois. Se on kiusantekoa.
POROMÄKI. Häh!?
SKÅL. Pelkkää kiusantekoa. Minä kuulin sen äsken. Sinua tahdotaan
opettaa tekemään virkistysmatkoja.
POROMÄKI. Onko se niin?!
SKÅL. Niin se on. Minä kuulin sen omin korvin. Sinusta tiedetään,
että sinä olet terve ja sinua kiusataan vaan huvin vuoksi.
POROMÄKI. Mutta sehän on hävytöntä!
SKÅL (naurahtaen). Niinhän se on.
POROMÄKI. Juottaa minulle kalanmaksaöljyä rakkauden varjon alla. --
Perhanan Josefiina! Minä suutun.
SKÅL. Minä olen ajatellut sinun surkeata tilaasi ja päättänyt auttaa.
POROMÄKI. Auta hyvä veli, jos vaan voit.
SKÅL. Sen teen varmasti. (Kuuluu Josefiinan ääni). St! Hän tulee.
POROMÄKI. Minä olen nukkuvinani. Muuten se taas alkaa tropata.
(Alkaa kuorsata).