KESÄKUUMASSA.

Onhan täällä kukkia,

Tuoksu vallan huumaa;

Ilma hohtaa hehkua,

Kauheast' on kuumaa.

Niitä sentään sietää vois,

Jollei sydäntuskaa ois.

Kukkisihan rauhassa

Sydämeni vilja,

Jollei kukkaparvesta

Uupuis itse lilja.

Lilja! -- eikö kanna vaan

Sitä toinen rinnallaan?

Lintusia laulatan,

Istun täällä yksin.

Kukat, linnut liikkuvan

Näen vieretyksin. --

Tyttöni on loitolla,

Leikkii toisen polvella.

Ruusut, liljat tuoksukaa!

Päätäni jo huumaa;

Sydäntäni ahdistaa,

Tääll' on liian kuumaa.

Ilmaan haihtua kun vois,

Taikka talvi unta tois!

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 425 / 453 题