LEHTITYTTÖ.

"Työmieslehti -- viispenniä -- ostakaa!"

Viiman vinkuen, purren pakkasen,

Katupielessä huutaa tyttönen:

"Työmieslehti ostakaa!"

Kansa virtaa vaan, harva ostaakaan.

Eikä vaikeroi tyttö kodistaan,

Ei hän hiisku äidistään,

Kuinka jäi se kärsimään

Viiden lapsi raukan luo --

Huvittaisko keitään tuo!

"Työmieslehti -- viispenniä -- ostakaa!"

Tyttöriepunen seisten huutaa sen,

Silmät himmeät kansaan kääntäen:

"Työmieslehti ostakaa!"

Joku rientäen viskaa viitosen,

Joukko kulkee pois, tuskin huomaten.

Tyttö, hän ei taatostaan

Kerro, kuinka maailmaan,

Lakon tehden, läksi se,

Jätti tyhjän perheelle.

"Työmieslehti -- viispenniä -- ostakaa!"

Tyttö kalvas sen huutaa väristen,

Koti, läksytkin johtuu mielehen.

"Työmieslehti ostakaa!"

Kautt' yön synkeän kotiin kiitää hän.

"Ehkä vaaratta sinne ennätän."

Saapuu -- kylmä, kostea

Huone. Pienin sairaana.

Missä äiti? -- Pyykillä. --

Joukko alkaa itkeä.

"Työmieslehti -- viispenniä -- ostakaa!"

Tuota huutoa kuulen ulkoa

Enkä rauhaa saa pienten itkulta. --

"Työmieslehti ostakaa!"

4/4

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 314 / 453 题