Sain alpin rintaa käyskennellä
Ja raikast' ilmaa hengitellä;
Näin voimaa, terveyttä siellä,
Sain rohkeutta alppitiellä --
Oi, Suomen tyttö, varroppa,
Tuon sulle alppiruusuja!
Suokanervia mulle tuo,
Mun syntyseutuni on suo.
Sain alppilaaksot armastella
Ja karjankellot kuulostella;
Näin vuohet, kauriit kaarisarvet
Ja onnelliset paimenparvet.
Siis mailta alppipaimenten
Tuon sulle orvonkukkasen!
Tuo orvon Suomen orvokki,
Se mulle muita kalliimpi.
Näin aamun aurinkoa nuorta,
Sen kultaavan jää-otsaa vuorta
Ja kuulin vuorten soitot, soinnut,
En hurmaumatta olla voinut. --
Jään luonta, alpin harjalta
Tuon sulle jalovalkoja!
Tuo vilukukka Suomen jään
Mun sydämeni lämpimään.
Sain nähdä vuorinuorisoa,
Sen vapaat' onnentaisteloa,
Sen ahkeruutta, kestävyyttä,
Sen tointa, riennon lentävyyttä;
Sen vapaan käden taidosta
Tuon sulle, armas, muistoja!
Tuo kätes, sydämesi, ne
Luo meidän yhteis-onnemme.
Kun liikun kansain kultamaita,
En tahtois sulle olla saita, --
Oi, tieteen, taiteen kultavuoret
Ja ihmisriennot, jalot, nuoret!
Jos vallassani oisitte,
Niin veisin teidät Suomelle.
Tuo työsi, toivo, rakasta
Ja luota -- siin' on rikkautta.
Mut kultia ja kunniata
Ja maineen loistopurppurata
Kun voisin sulle saavuttaa
Ja kruunun päähäs istuttaa,
Niin mun ois rintas lämpimyys!
Voit sydämeni valloittaa --
Tuo mulle puhdas ihmisyys.
Geneve elokuulla.