UUNNA VUONNA.

On vaipunut vanha vuosi.

Ja yöhön se haudattiin.

Ja katkerat muistovirret

Sen haudalla laulettiin.

Se vuotten parvesta painui

Kuin rosvokin joukostaan,

Jok' ahneuskiihkossa ryntää

Työkansahan rauhaisaan.

Viel' uhkaushuudot soivat

Ja kansa on vauhkona --

Uusvuosi, oi tervetullut,

Jo Suomea rauhoita!

Uus aika, oi tervetullut,

Jo viihdytä voimakkaat,

Ett' onnentoukoa tehdä

Voi pienet kansat ja maat.

Mut voima jos raa'ast' uhkaa

Lait polkea pohjiltaan,

Uusvuosi ain' uskollisna

Käy oikeutta puoltamaan!

Vie Suomen kansa kuin ennen

Ohi nielujen, kuilujen,

Vie vierellä kansakuntain,

Läpi turmion tuiskuisen!

Uusvuosi, säilytä miehet,

Ain' alttihit uhraamaan:

Oman voiton, onnen ja hengen,

Kun vaarassa on etu maan.

Uusvuosi, varjele maata,

Elä synnytä pettäjää.

Jos syntyy, sammuta henki,

Ett'ei elinpäivää nää.

Ja syntynyt liekkö jo kurja,

Se painajaisvaivoin lyö!

Ja ruumiinkoi hänen luunsa

Ja hengentarmonsa syö!

Mut uskollismieliset, uljaat,

Uusvuosi, jo siunaa ne!

Ja kunnioin, onnenpäivin,

Uus aika, ne palkitse!

Ja kansa jos missä torkkuu,

Sen korvihin toitota:

Olemustasi vaara uhkaa,

Pysy virkkuna, valveilla!

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 112 / 453 题